Lupa Liikkua!

Tervetuloa vuoden 2011 Varjofestareille!

2011-05-31T15:44:00.000-07:00

Varjofestarit järjestetään 15.-16. kesäkuuta Kulttuuriareena 44:lla jo toista kertaa!Tällä kertaa tapahtuma on siis kaksipäiväinen. Keskiviikkona 15.6 ovet aukeavat 17.30. Tapahtumassa tullaan kuulemaan elävää musiikkia neljältä nuorten bändiltä. Lauteille nousevat Will O' Wisp, TraparT, Cellar Inc. ja bändikisan voittaja Block Buster. Nuorisokulttuuria on esillä myös graffitiseinän muodossa johon saavat kaikki osallistujat tulla antamaan oman taiteellisen panoksensa. Lisäksi paikan päällä järjestetään paitatuunausta eli pääset antamaan festaripaidalle persoonallisemman ilmeen. Luvassa on myös jännitysmomentti; kulttuuriarpajaiset, joissa voi voittaa mm. t -paitoja ja pääsylippuja monenlaisiin kulttuuritapahtumiin ja esityksiin. Loppuillan teemaan sopien 44:lla pidetään zombimaskeerauspaja. Illan päätteeksi luvassa on Pasi Ruotsalaisen elokuvan, Viljo Zombintappajan (K-15), toinen näytös.

Torstaina 16.6 on luvassa erilaisia ja työpajoja, mm. parkouria, naamiotyöskentelyä ja myös yhteisötaideprojekti @kuopio.doc tulee olemaan tapahtumassa mukana. Torstaipäivän loppuun vedetään Tanssimaraton musiikkikeskuksella!

Tapahtuma on ilmainen ja päihteetön. Tervetuloa festaamaan kesäkuussa!

Lisätietoa Bändeistä sekä keskiviikon soittoajat:

Will O' Wisp 18.00
http://www.facebook.com/willowispofficial/
TraparT 19.00

http://www.mikseri.net/trapart/
Cellar Inc. 20.00

http://www.mikseri.net/cellar-inc/
Block Buster 21.00

http://www.myspace.com/blockbusterrocks/

Lisäksi varaslähdön ottaa Mental Wealth klo. 17.30

Laulu: Simeoni Julkunen 14 v.
Kitara: Perttu Tavi 13 v.
Basso: Oliver Karttunen 13 v.
Rummut: Eliot Karttunen 11 v.

Tätä olen: Ville

2011-05-30T03:42:00.000-07:00

Olen 24 vuotias puuseppä. Olen asunut Kuopiossa koko ikäni. Mutta viimeinkin suunnitelmissa on lähteä opiskelemaan Jyväskylään Tarjoilia/Baarimikoksi, mutta sitten syksyllä. Harrastuksiin on kuulunut kamppailulajit jo 18 vuoden ajan ja todella kova hinku olisi aloittaa jonkin instrumentin soitto. Tosin enpä ole löytänyt vielä kurssia jossa opetetaan kitaran soittoa lahjattomille :)

umMikko

2011-05-27T04:47:00.000-07:00

No tässäpä on sitten esittely henkilöstä nimeltä Mikko.
Mikko on persoona isolla P:llä No pun intended.
Mikko harrastaa teatteria joskin tällä hetkellä Mikko ei ole missään näytelmäprojektissa
Mikko tykkää puhua itsestään kolmannessa persoonassa.
Mikon puheista kannattaa suodattaa 90% ja loppuun 10% kannattaa suhtautua skeptisesti.
Mikko kuuntelee mökää. kuolema metallia ja sitä erinäisissä muodoissaan. lisäksi humppaa ja muuta.
Musiikki on tätkeä osa Mikon päivittäistä elämää sillä päivä ei lähde käyntiin jos hän ei saa örinää kuuloelimiinsä.
Mikko on myöskin 2008 vuoden ylioppilas. valmistui sellaisesta lukiosta joka lakkautettiin heti sen jälkeen, asioilla ei liene mitään yhteyttä.
Mikko on ollut hetken aikaa ala-asteen viidennen luokan englannin opettaja ja sitten maahanmuuttajien ohjaaja.
Mikko on myöskin toiminut jonkin aikaa nuorisotalolla ohjaajana.
Mikko on pelaaja. elä kysy tästä aiheesta enempää ellet halua sulattaa aivojasi korvien kautta ulos.
Mikko tykkää myös provosoida, ärsyttää, aktivoida, passivoida ja hämmentää.
Mikon muihin harrastuksiin kuuluu mm. piirtely, kirjoittaminen (englanniksi, runoja ja lyhyitä tarinoita.) elokuvien katselu, lukeminen ja teräaseiden keräily.
Mikon lempiväri on musta ja lempiruoka on.

Näyttämöteos @kuopio, Anskun näkökanta

2011-05-11T05:19:00.000-07:00

6. ja 7.5. Sotkulla esitetty näyttämöteos @kuopio on osa pidempiaikaista projektia, @kuopio.doc, jonka tehtävänä on ollut haalia eri ikäryhmiin kuuluvien ihmisten osoitemuistoja omista edellisistä osoitteistaan. Projektia on toteutettu erilaisin työpajoin, joissa esimerkiksi on kirjoitettu kortteja entisen asunnon nykyisille asukkaille.

@kuopio yhdisti näitä ihmisten osoitemuistoja, sekä tanssija Sonja Jokiniemen omia ja fiktiivisiä osoitemuistoja. Esitys koostui lähinnä Jokiniemen soolosta, mutta yleisölle yllätyksenä massiivinen joukko avustajia marssi ulkoa lavalle viimeiseen kohtaukseen.

Omalta kannaltani ensikosketus teokseen oli postilaatikoiden rakentaminen ja harjoitusten seuraaminen Sotkulla. Sitten päästiinkin itse harjoituksiin mukaan kertomaan omia asumiskokemuksia sekä osoitemuistoja. Oli hauskaa pyöriä väsyneenä Sotkulla hölisemässä omiaan, ja sitä kautta tulla tiiviimmin osaksi koko projektia.

Esitysviikko sujui mukavasti esitystilan luomisen ja näyttämöharjoitusten merkeissä. Vapaaehtoisista, eri-ikäisistä ihmisistä koostunut ryhmä oli inspiroiva koko projektin avautumisen ja hahmottamisen kannalta.

Riina kertoo @Kuopio -tanssitaideteoksesta

2011-05-09T01:36:00.000-07:00

@kuopio.doc -yhteisötaideprojektin osana Sotkulla kahden esityksen voimin nähty @Kuopio -tanssitaideteos pureutuu muuttamisen ja muutoksen ytimeen. Se koostuu Sonja Jokiniemen liikkeellisistä osoitemuisteluista, sekä vapaaehtoisten (joihin allekirjoittanut itse, sekä kaksi muuta projektin harjoittelijaa kuuluivat) muisteluun aivan teoksen lopussa.
Jokiniemi muistelee omia osoitteitaan ja niissä tapahtuneita asioita hyvinkin selkeästi, mutta taidokkaasti. Liike on ilmentävää ja hallittua, mutta samalla erittäinkin koreografisesti näyttävää. Jokainen kohtaus rakentuu itsenäisenä kokonaisuutenaan saumattomasti osaksi teosta rytmittäen sen selkeäksi ja yhtenäiseksi. Tarinoiden kerronta liikkeellisesti on teoksen luonteen kannalta kaiken kaikkiaan toimiva konsepti.
Vapaaehtoiset tulevat mukaan ikään kuin yllätyksenä, aivan teoksen viimeisillä minuuteilla, kun Jokiniemi avaa näyttämön sivussa olevan ulko-oven päästäen sisään joukon tavallisilta kadulla kulkijoilta näyttäviä eri-ikäisiä ihmisiä. Levittäydymme rauhallisesti kulkien näyttämölle kertoen samalla ääneen omia osoitemuistojamme. Muistot sekoittuvat äänimaisemaksi, josta yleisön jäsenet kuitenkin voivat keskittyä kuuntelemaan tietyn henkilön kertomaa tarinaa. Lopuksi vapaaehtoiset muodostavat Jokiniemen kanssa rivin, ja luemme omat osoitteemme yhteen ääneen kronologisessa järjestyksessä ensimmäisestä viimeisimpään paperilta. Osan listat ovat lyhyempiä, ja osan pidempiä. Kun viimeinenkin listansa loppuun päässyt lausuu osoitteensa loppuun paikkakunnan "Kuopio", on se mitä oivallisin lopetus teokselle.
Jokiniemen soolo-osuus kaikessa mukaansatempaavuudessaan ja vauhdikkuudessaan on hyvä yhdistelmä vapaaehtoisten rauhalliseen liikkumiseen ja varsin "tavanomaiseen" jutusteluun. Hyvä energia ja erilaiset tarinankerronnan muodot kantavat @Kuopiota alusta loppuun, ja muodostavat siitä mielenkiintoisen kokonaisuuden seurata keskenään hyvinkin erilaisille katsojille.

Anskun ja Riinan yhteismietteet Juhasta

2011-04-14T06:42:00.000-07:00

Kävimme yhdessä katsomassa Minimin eeppisen Juha-tanssinäytelmän. Esityksen jälkeen keskustelu kävi kiivaana naurunremahdusten lomassa.

Riina:

Päällimmäiseksi tunnelmaksi esityksestä välittyi "ei-seksuaalinen", puhdas intohimo.
Yksittäiset roolisuoritukset olivat huippuluokkaa, etenkin Juhan äidin rooli.
Äidin ja Juhan välisen suhteen kuvaus oli vaikuttava, välillä tuntui jopa traagiselta miten äiti piti poikaansa henkisesti otteessaan. Äiti-poika -suhde kiteytyi kohtaukseen, jossa äiti pesee Juhaa.

Ansku:

Riinan mainitsema intohimo jäi minullekin vahvana mieleen. Esityksen tunnelmaa sävytti "paska maailma" -ahdistus ja suomalaisella sysisurkeudella mässäily.
Vastapainona suomalaiselle "perinnemaisemalle", kohtauksissa rajan toisella puolen käytettiin kirkkaampaa värimaailmaa, energisempää musiikkia ja liikettä.
Kuitenkaan tästä energisyydestä ei välittynyt iloa, vaan psykedeelisesti kuvattu Neuvostoliitto sai ennemminkin kaipaamaan rauhallista veden kohinaa ja lintujen kujerrusta.
Kaikki neljä näyttelijää onnistuivat karkeissa rooleissaan. Tyypittely teki hahmoista katsojalle selkeästi välittyviä, mutteivat ne kuitenkaan menettäneet uskottavuuttaan.
Kohtauksista oma suosikkini oli täysin puun takaa eteen iskeytynyt neuvosto-eurodisko, jossa esityksen surrealistisuus saavutti huippunsa.

Riina:

Jaa-a, itseäni kyseinen kohtaus ei juurimmin säväyttänyt. Ehkä se olisi ollut vaikuttavampi suuremmalla statisti-määrällä.
Oli miten oli, mielestäni koko kohtaus oli kaikessa absurdiudessaan kerta kaikkiaan liian irrallinen.
Oma suosikkikohtaukseni oli puolestaan "grande finale" - Juhan heittäytyminen koskeen saatuaan kuulla rakkaansa valehdelleen.
Perisuomalaisen eeppinen huipennus nostatti ihokarvat pystyyn kuitenkaan yliampumatta liikaa tai turhassa Hollywoodilaisessa hötössä rypemättä.

Loppukohtauksen vaikuttavuudesta olimme samoilla linjoilla, osaksi senkin ansiosta
koko esitys jätti meidät molemmat haukkomaan henkeä, sekä herätteli keskustelemaan.
Juha olisi todella toisenkin katsomiskerran arvoinen.

Anskun kokemuksia Twirling Worldista

2011-03-23T03:51:00.000-07:00

Huh huh. Sotkulla esitettävä Twirling World -performanssiteos jätti hetkeksi aikaa lähes sanattomaksi. Se leikitteli naisen stereotyyppisellä asemalla olla kaunis ja viihdyttävä.

Nainen on kautta historian saanut tunnustusta miesten viihdyttäjänä, joista ensimmäisenä tulee mieleen Geisha, jonka tehtävä oli miellyttää miestä keskustelu- ja soittotaidoillaan sekä miellyttää silmää tanssilla ja ulkonäöllään. Vaikka nykyaikana naisen asema viihdyttäjänä ei olekaan samalla lailla alleviivattu, se näkyy yhä esimerkiksi median painottamana. Twirling Worldin alussa burleski-tyyliset Miss Priviledge (Johanna Tuukkanen) ja Miss Million Ways (Sonja Jokiniemi) houkuttelevatkin katsojaa vaativilla katseilla ja keikistelevät kehonkielellä. He loivat esitystilaan mahtavan vastakkainasettelun toisen liikkuessa korsetissa ja turkistakissa viettelevästi, samalla kun toinen söi sikaillen tomaatit suupielistä roiskuen tilan vastapuolella.

Ajatus leikitellä itsensä esineellistämisellä ja katsotuksi tulemisella toimi omalla vinolla tavallaan loistavasti. Minut se sai ainakin ajattelemaan omaa elämääni, miten tiedostan muiden katsovan minua ja miten se vaikuttaa ulkonäkööni?

Koin teoksen voimakkaana ja positiivisella tavalla feministisenä, sekä vielä ulkoisestikin viihdyttävänä. Hämärä, yökerhomainen tila ja viinilasit kädessä esiintyjien seassa seisoskeleva yleisö istuivat aiheen kanssa yksiin.

Nainen esineellistettiin kirjaimellisesti silmänruoaksi tekemällä nelinkontin korokkeelle menneestä Johanna Tuukkasen Miss Priviledgestä lammaspaisti. Hän otti omenan suuhunsa ja toinen esiintyjistä laittoi munakelloon aikaa, ja alkoi taiteilla kylttejä ruokalistalla olevan paistin tiedoista. Kohtaus toi esitykseen lisää huumoria, säilyttäen silti pohjalla olevan ajatuksen.

Loppu huipentui ahdistavan narrin roolin riisumiseen kokonaan: Miss Priviledge otti tekoripsiä myöten kaiken päältään ja jäi makaamaan korokkeelle tilan keskelle. Sonja Jokiniemen hahmo Miss Million Ways alkoi maalata tähän viivoja ja rukseja, joista itselleni mieleen tulivat kauneusleikkauksien merkkausviivat. Maalikuppi kiersi ja yleisökin pääsi maalaamaan alastomana spottivalossa makaavaa Tuukkasta.

Esityksen jälkeen mietin ensimmäisenä, että mitä ihmettä tästä voi edes kirjoittaa. Koko performanssissa oli niin voimakas ja puhutteleva lataus että alkuun sanoja oli vaikea löytää. Omalla tavallaan humoristinenkin esitys jätti todella tulkinnan varaa katsojalle.

Anskun esittely

2011-03-21T03:46:00.000-07:00

Olen 20-vuotias syntykuopiolainen. Valmistuin Minna Canthin lukion ilmaisutaidonlinjalta syksyllä 2009, jonka jälkeen lähdin suorittamaan naisten vapaaehtoista asepalvelusta Pohjois-Karjalan prikaatiin Kontiorantaan tammikuussa 2010. Kotiuduin pari kuukautta sitten lääkintäaliupseerina, eli tarpeen vaatiessa kykenen tilapäispelastajaksi. Olen pitkään ollut kiinnostunut nuorisotyöstä ja sosiaalisista aloista. Hain tämän kevään yhteishaussa opiskelemaan mm. ensihoitoa ja yhteisöpedagokiikkaa. Olen aiemmin työskennellyt nuorten/lasten parissa kesätöissä Kuopion Kaupungilla sekä Kallaveden seurakunnalla ilmaisutaidonkerhon ohjaajana. Harrastuksiini kuuluu ensisijaisesti teatteri, jota pääsen tekemään tänä vuonna Tammenrannan kesäteatterin komediassa Kulkurin valssi. Sydäntäni lähellä ovat myös musiikki, miimikot, hillerit (ja muut laamaeläimet), tilannekomiikka ja Monty Python. Tavataan kun törmätään :)

Harjoittelija Riikan esittely

2011-03-21T02:46:00.000-07:00

Hei vain!
Nimeni on Riikka ja olen pian 23-vuotias. Olen viettänyt lapsuuteni Kainuussa ja muutin Iisalmen opiskelun takia 2007. Olen ammatiltani lähihoitaja ja halusin syventyä opinnoissani lapsiin ja nuoriin. Tein hoitoalan töitä pari vuotta ja matkan varrella heräsi ajatus, ettei hoitoala ole sitä mitä haluan loppuelämäni tehdä. Haapaveden opisto järjesti Iisalmessa aikuiskoulutuksena nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan perustutkinnon, joten päätin hakea koulutukseen ja aloitin opintoni keväällä 2010.
Muutin Iisalmesta Kuopioon viime syksynä ja olen viihtynyt täällä todella hyvin. Olen työstämässä toista näyttöäni ja aion suorittaa näyttöni Anniina Aunolan Lupa liikkua!- projektissa. Tarkoitukseni on tehdä vapaaehtoistyötä nuorten parissa ja suunnitella heille mieleistä tekemistä.
Olen tykännyt opiskella aikuiskoulutusryhmässä ja tulevaisuudessa haluan tehdä ohjaustyötä lasten ja nuorten parissa. Haluan tutustua monenlaiseen toimintaan ja oppia uusia asioita. Haaveenani on opiskella ammattikorkeakoulussa vielä tämän koulutuksen jälkeen.
Kevätterveisin
Riikka

Hiihtolomameininkiä 44:lla

2011-03-16T01:17:00.000-07:00

44:sen hiihtoloman suurimmat spektaakkelit olivat ehdottomasti Tee-se-itse-mielenosoitus eli TSIM, sekä Lay Down and feel -elokuva. Viimeiseksi mainittu saavutti suuren suosion: jokainen näytös oli yksittäisiä hajapaikkoja lukuunottamatta täynnä. Palaute oli kaikilta osin positiivista, salista purkautui jokaisen näytöksen jälkeen hymyilevää väkeä, ja elokuvaa myös kehuttiin kovasti myös Savon sanomissa.
TSIM saavutti kohtuullisen kävijämäärän. Lisäksi kaikki talolle aikaansa kuluttamaan saapuneet ohjattiin heti ulko-ovelta kiertämään "TSIM kierros" yläkerrassa. Kankailla katettu käytävä toi asiaankuuluvaa tunnelmaa, ja herättelyhuone pysäytti lähes jokaisen kävijän ajattelemaan, osan voimakkaammin kuin toiset. Johanna Keinäsen vetämä "acting out" -paja tuotti vaikuttavia tekstejä ja pienimuotoisia rap -esityksiä, tietenkin sopivasti huumorilla höystettynä. Posteripajassa askarreltiin seinät täyteen vaihtoehtoisia liikennemerkkejä ja muutama kuvakollaasikin. Pajassa vallitsi rento tunnelma, ja allekirjoittanutkin palasi sinne väkertämään useammankin liikennemerkin. TSIMin lopuksi oli mahdollista lähettää postikortti päättäjälle. Suurin osa kävijöistä jätti kortin käyttämättä korttipisteelle, mutta muutama painava sana lähti kuin lähtikin matkaan. Osa kävijöistä innosui TSIMistä toden teolla, ja viipyi yläkerrassa pitkän aikaa. TSIMiä myös kehuttiin ylistävin sanoin.
Kokkipajassa valmistettiin jälleen herkullista ruokaa, ja kaikenikäiset ruuanlaittajat näyttivät pajassa viihtyvän. Ruuan valmistus sekä itse ruoka näytti maittavan.
Askartelupajassa syntyi käsityötaidetta ja myös Beauty salon ja Non-stop games keräsivät kaikenikäisiä kävijöitä. Kampausta, kynsienlaittoa tai pelivuoroa odottaessa muodostui oiva tilaisuus hengailla ja rupatella tuttujen kanssa. Aulaan kokoontuikin päivän edetessä mukavasti väkeä.

Annan tervehdys!

2011-02-04T03:59:00.000-08:00

Heippa vaan kaikille. Olen Anne ja vielä pari kuukautta olen 24-vuotias, huhtikuussa tuleekin jo neljännesvuosisata täyteen, jaiks. Olen lähtöisin Savosta ja lukion kävin Kuopiossa. Tällä hetkellä opiskelen kulttuurituottajaksi Jyväskylässä HUMAKissa ja suoritan kuuden viikon mittaista (31.1.-13.3.) työharjoitteluani Anniinan tuottaja-apulaisena Lupa liikkua -projektissa.

Tykkään musiikista ja elokuvista ja hieman urheilustakin. Jos joku haluaa joskus pelaamaan pesäpalloa niin minä olen ehdottomasti mukana. KalPan peleihinkin voin lähteä. Ihan kivaa keikkaseuraakin minusta saa, sillä hyvää livemusiikkia on aina ilo kuunnella.

Vaikka enemmän häärin tuotantopuolella niin toivon pääseväni myös tapaamaan teitä kaikkia projektiin liittyviä ryhmiä.

Nähdään pian!

Tee-se-itse-mielenosoitus, eli tuttavallisemmin TSIM

2011-01-05T03:45:00.000-08:00

Tilaisuus osoittaa mieltään mistä tahansa mieltä kaihertavasta asiasta on tuloillaan! Käy siis ihmeessä tutustumassa Tee-se-itse-mielenosoituksen Facebook -sivustoon, näppärimmin sivun löydät kirjautumalla Facebookkiin ja kirjoittamalla "haku" -kenttään "Tsim Kuopio".

Riinan kokemus Goottimuijan joulusohwsta

2011-01-03T06:19:00.000-08:00

15.12. Kulttuuriareena 44 järjesti pienimuotoisen pikkujoulun. Pikkujoulun ohjelmassa nähtiin Liisa Ruuskasen Ruokateatterihahmon, Goottimuijan, oma joulushow. Itse hahmo oli riemastuttava; kärjistetyn ja stereotyyppisen gootin synkkyys ja angsti olivat niin ylitsevuotavia, että ne muuttivat hahmon koomiseksi. Esitys rakentui hauskasti jonkinlaiseksi stand-upin ja arkisen keskustelun yhdistelmäksi. Myös asettelu oli mielenkiintoinen, sillä selkeää katsomoa ei ollut, vaan yleisö muodosti ns. vapaamuotoisen puolikaaren esiintyjän ympärille. Kompaktin, noin kahdenkymmenen minuutin kestonsa ansiosta esitys kykeni viihdyttämään ja pitämään otteessaan alusta loppuun.

Myös hahmon kontakti yleisöön toimi moitteettomasti, eivätkä selkeämmätkään rajan ylitykset esiintyjän ja yleisön välillä haitanneet. Päinvastoin, ne tekivät hahmosta vieläkin elävämmän ja todellisemman tuntuisen. Tätä vaikutelmaa korosti myös se, että taiteilija sekä saapui, että poistui huoneesta hahmossa, eikä missään vaiheessa "riisunut naamiotaan" esimerkiksi perinteisten kumarrusten muodossa.

Riinan kokemuksia joulukalenterista

2010-12-15T03:58:00.000-08:00

Ensimmäinen luukku, jossa olin mukana, oli Johanna Tuukkasen "kinkun paistaminen" 3.12. Luukun idea oli riemastuttava, saimme hyvää palautetta myös lasin toiselta puolelta. Taiteilija Tuukkasen paistuessa korsetissaan omena suussa, kirjoitin kinkun paisto-ohjeen paperille ja kiinnitin sen ikkunaan. Odottelin munakellon soimista kinkun valmistumisen merkiksi omenaa rouskutellen. Vaikka luukussa ei sinänsä tapahtunutkaan paljon, se on taatusti ollut viihdyttävä.

Itsenäisyyspäivän luukussa ikäihmiset esittivät tanssillisia kiitoksia itsenäiselle Suomelle kuohuviinilasien nostelun merkeissä. Työnkuvani oli hääriä vieraiden joukossa täyttämässä laseja. Luukun osallistaminen oli toimiva lisä, sillä katsojatkin pääsivät nauttimaan juhlatunnelmasta konkreettisemmin kuin katsellessa ulkopuolelta.

7.12. olin täysin lasin toisella puolella, kun kävin katsomassa Johanna Tuukkasen luukun. Taiteilija tanssi suuren foliopalan kanssa, jonka hän lopulta kietoi ylleen mekoksi. Lopuksi ulkona värjötelleet katsojat saivat hopean väriseen paperiin käärittyjä konvehteja. Karkit olivat siis samaa teemaa, kuin taiteilijan "mekko". Luukkua katsellessa ainakin allekirjoittaneelle tuli varsin levollinen ja rauhallinen olo.

9.12. luukussa järjsestettiin lastenjuhlat. Työnkuvani oli tarkkailla ajan kulumista ja laittaa ikkunaan paperi, josta kävi ilmi, mitä luukun kuluessa tapahtui. Myös tämä luukku oli osallistava; Lapset juoksentelivat punaisten huivien kanssa, lahjoittivat katsojille purkitettua joulumieltä (naperot puhuivat pieniin purkkeihin ja sulkivat korkin), sekä koristelivat ekojoulukuusen (vapaaehtoinen puettiin vihreään kaapuun, ja häneen ripustettiin koristeita) ja söivät kakkua vieraiden kanssa. Luukussa oli alusta loppuun asti lämmin ja mukava tunnelma varsinkin valloittavien lasten ansiosta.

10.12. olin myöskin puhtaasti katsojan roolisssa. Kaksi enkeliä, mies ja nainen, kulkivat rankasti hidastettuna ikkunan vasemmasta laidassa olevasta huoneesta oikessa laidassa olevalle joulukuuselle ja takaisin. Esitys oli erittäin kaunista katsottavaa, vaikkei näköärsykkeitä ylettömästi ollutkaan.

13.12 minä ja kaksi ystävääni olimme luukun tähtiä. Esiinnyimme lempinimillämme; itse olin Peikko ja toverini Lohikäärme ja Mätä. Lucian päivänä luukun teemana oli luciuus ja sen kuuluminen kaikille. Olimme kukin pukeutuneet tyylimme mukaisesti, ja edustimme ns. antilucioita. Irvistelimme, poseerasimme ja huusimme ja lopuksi kruunasimme yhden meistä parhaaksi luciaksi vaaleanpunaisilla kaninkorvilla. Lisäksi kiinnitimme ikkunaan hyvän lucianpäivän toivotukset, tietenkin allekirjoitettuna lempinimillämme. Sekä minä että toverini olivat tyytyväisiä show'humme, ja myös katsojat antoivat hyvää palautetta. Joskin esityksemme kesti vain noin viisi minuuttia, tulimme siihen tulokseen, että esityksen konsepti ei olisi kantanutkaan paljon kauemmin. Lyhyestä virsi kaunis.

15.12. luukussa kokoontui naamioheimo, jotka itse luukussa esiintymisen jälkeen jatkoivat esitystään kaupungilla. Tehtävänäni oli kuvata naamioiden edesottamuksia, mitkä osoittautuivat toinen toistaan hauskemmiksi ja antoisimmiksi. Naamiohahmot ovat erityisellä tavalla kiinnostavia, sillä niiden tapa liikkua ja kommunikoida on jopa lapsekkaan korostettua.

17.12. luukussa koettiin tanssin taikaa kun vuorossa oli luovan tanssin esitys Elävä lumi, jossa myös allekirjoittanut oli mukana. Esiintyminen oli erittäin mukaansa tempaava kokemus, ajan ja paikan taju katosivat lähes täysin. Toivottavasti tuo sama taianomainen ja rentouttava tunnelma välittyi myös katsojille.

21.12. olin katsomassa luukkua, jonka ideana oli eräänlainen live-radiolähetys. Luukku poikkesi edellisistä, sillä ulos oli asetettu kaiutin, jotta yleisö saattoi kuulla sisältä tulevan puheen ja musiikin. Teemana oli soulfood; keittiömestari ja apulainen valmistivat mausteista kanaruokaa. Keittiömestari toimi samalla myös DJ:nä, soittolistalla oli letkeää joulumusiikkia. Ruuanvalmistuksen etenemistä oli hauska seurata, vaikka se saikin vatsan kurnimaan.

22.12. luukun teemana oli talvipäivänseisaus. Ulkopuolella olevalta yleisöltä tiedusteltiin, mikä heille tuo jouluna rauhan, tai mille he haluaisivat julistaa joulurauhan. Aina kun yleisön edustajan rauhaehdotus päätyi paperilapulla laatikkoon, ikkunassa oleva tanssija esitti pienen pätkän soolokoreografiaansa. Näin tanssiteos pääsi etenemään aina uusien ehdotuksien myötä.

24.12. luukussa oli nähtävissä aiempien luukkujen "muistoja". Esineitä, vaatteita ja esimerkiksi valokuvia joista katsoja sai pienen välähdyksen kustakin koetusta luukusta. Kaksi naamiokasvoista hahmoa kirjoittivat ikkunaan talvipäivänseisausluukussa yleisöltä kerättyjä ajatuksia joulurauhan viejistä ja tuojista.

Tule mukaan joulukalenteriin!

2010-11-23T06:00:00.000-08:00

TANSSIVA JOULUKALENTERI 2011,
LIIKELAHJOJA!
Joka joulukuun päivä vanhan elokuvateatteri Maximin ikkunassa (Maljalahdenkatu/Haapaniemenkatu) aukeaa joulukalenterin luukku klo 16.30 (MAHDOLLINEN TYÖRYHMÄ PAIKALLA KLO 16.00)! Tule nauttimaan mitä erilaisimmista liikelahjoista tai osallistu niiden esittämiseen! Tässä ovat esiteltynä yhteisötaiteelliset, Anniinan ideoimat luukut.

6.12. ma, Itsenäisyyspäivä
KEHOLLISET KIITOKSET ITSENÄISELLE SUOMELLE
Tule juhlimaan kanssamme ja kohottamaan malja itsenäiselle Suomelle! Pukukoodi on pitkä iltapuku. Täysi-ikäisille tarjolla kuohuviiniä, muille pommaccia.

9.12. to, Annin nimipäivä
LASTEN JUHLAT
Tervetuloa seuraamaan lastenjuhlia ja kokemaan pienten ihmisten riemu! Olet tervetullut halutessasi myös osallistumaan juhliin. Tarjolla kakkua!

13.12. ma, Lucian päivä
TUMMAT LUCIAT
Tule seuraamaan tummien Lucioiden oikeutta luciuuteen, luvassa tanssin taikaa.
KOR. AA+RIIKKA KEMPPINEN

15.12. ke. Heimon nimipäivä
NAAMIOHEIMO LEVITTÄYTYY KATUKUVAAN
Tule katsomaan naamioheimon esiintymistä luukussa ja tämän jälkeen myös kaupungin kaduilla! Voit myös itse liittyä naamioheimoon! (Kysy Anniinalta/ katso www.lupaliikkua.blogspot.com lisää naamioteatterin tiiviskurssista!)

17.12. pe
LUMIKUNINGATTARET
Tule seuraamaan luovan tanssin esitystä, joka sijoittuu talvisiin tunnelmiin.
KOR. MERI-TUULI RISBERG+RIIKKA KEMPPINEN

21.12 ti
”SOULFOOD” LIVE-RADIOLÄHETYS
Tule ja osallistu live-radiolähetykseen! Luvassa hyvästä ruuasta nauttimista jouluisen musiikin tahtiin.

22.12 ke, talvipäivänseisaus
SEISAHDUS
Tule katsomaan talvipäivänseisauksen kunniaksi pystytettyä patsasta, joka liikkuu aina vastaanottaessaan toiveesi joulurauhasta.

24.12 pe JOULUAATTO
JOULURAUHAN RESEPTEJÄ
…Ehkäpä siellä luetaan juuri sinun joulurauha-ehdotuksesi!

KYSY LISÄÄ!
ANNIINA 0505869396, anniina.aunola@gmail.com, www.lupaliikkua.blogspot.com

Liikuttaja esittelyssä: Tatu Metsäpelto

2010-11-10T01:37:00.000-08:00

Oleellisena osana tanssia ja liikettä on (ainakin useimmissa tapauksissa) musiikki. Lupa liikkua -projektin tapauksessa tästä puolesta vastaa usein Tatu Metsäpelto, singer-songwriter ja musiikin moniosaaja.
Tatu on vastannut myös tähän mennessä kerääntyneiden @KUOPIO.doc -taideprojektiin liittyvistä nuorten osoitemuistojen äänittämisestä omalla treenikämppä/äänitysstudiollaan. Lisäksi hän on miksannut ja koonnut äänitteet cd:lle. Jatkossakin Tatu vastaa äänityksestä ja miksauksesta @KUOPIO.doc -projektissa.
Tatu esiintyy ja tekee levyjä taiteilijanimellä Dave Forestfield, jonka folkrock- ja blues-sävyiset albumit on huomioitu ylistävillä sanoilla lehdissä sekä esim. bluesiin keskittyneellä Blues-Finland -sivustolla. Lisäksi Tatu on ollut osallisena myös monien muiden suomalaisorkesterien albumeilla.

Tutustu Tatun tuotantoon tarkemmin:

Virallinen kotisivu:
http://daveforestfield.com/

MySpace -sivu:
http://www.myspace.com/daveforestfield

Tule mukaan naamioteatteri-kurssille!

2010-11-04T03:56:00.000-07:00

Naamioteatterin tiiviskurssi järjestetään pe 10.12 klo 14.45-19.15 ja lauantaina 11.12 klo 11.00-17.00. Päivän aikana tullaan pitämään taukoja.
Kurssille osallistuneet voivat olla mukana keskiviikkona 15.12 joulukalenterin naamioteatteriin liittyvässä luukussa, joka järjestetään vanhan Maxim -elokuvateatterin ikkunassa. Kokoontuminen klo 16.00 Maximilla, itse luukku klo 16.30-16.45. Tämän luukkuesityksen jälkeen jalkaudutaan tekemään naamioteatteria Kuopion kaduille ja kauppakeskuksiin! Tämän jälkeen n. klo 18.00 olet tervetullut jatkamaan iltaa Kulttuuriareena 44:lle ruuanlaiton, sekä Goottimuijan joulushown merkeissä.
Tiiviskurssin opetuspaikkana toimii Kuopion Yhteiskoulun tanssisali.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot:
Anniina Aunola
050 5869396
anniina.aunola@gmail.com

Zyysloman purku ja kehittelyideat!

2010-11-04T03:12:00.000-07:00

Viime viikolla (vko 42) Kulttuuriareena 44:lla vietettiin zyyslomaa ja talossa tapahtui tavallista enemmän varsinkin tiistaina ja keskiviikkona. Talotoiminta koostui pääasiassa erilaisista työpajoista.
Huomattavin aktiviteetti talossa oli ehkäpä karaokehuone, joka antoi toiminnastaan kuulua lähes tauotta. Pelkästään karaoke-emäntien heleitä ääniä seuraamalla oli helppo löytää itsensä talon yläkerrassa järjestetystä karaokehuoneesta. Itse huoneen puitteet olivat helposti lähestyttävät ja tunnelma ystävällinen ja hyväksyvä. Tilaan oli myös järjestetty istumapaikkoja, jossa saattoi vain istuskella ja nauttia muiden esityksistä, jos ramppikuume iski omalle kohdalle. Allekirjoittanut tosin uskaltautui itsekin hoilottamaan!

Karaoke todettiin toimivaksi non-stop -pajaksi, ja sitä halutaan jatkaa. Sen liittämistä ehdotettiin Gh Band pelin yhteyteen. Tällöin laulamisen kynnys madaltuisi, sillä karaoken ajatus kuuluisi itse peliin. Isoon saliin ehdotettiin järjestettäväksi ns. pelitila, jossa nuorten käytössä olisi Wii sekä Gh. Sali koettiin olevan suuremmaksi hyödyksi näin, ja myös pelikokemus saisi kokonaan uudet mittasuhteet suuressa tilassa, isolta skriiniltä. Non-stop -pajoja päätettiin muutenkin lisätä aikataulujen poistamiseksi nuorten loma-aktiviteeteista.

Ruuanlaittopaja saavutti kohtuullisen suuren suosion, ainakin kokkaajien ilmeistä päätellen puuha oli mukavaa. Myös karjalanpiirakoiden leivonta houkutteli mukaan monia talolla vierailevia, mukaanlkukien allekirjoittaneen. Homma ei ole turhan hankalaa ja oman tekeleen sai paistamisen jälkeen vielä syödäkin.

Keittiöpajaan suunniteltiin useampi kattaus (esim. klo 12.00 1. kattaus ja 13.30 2. kattaus), jotta paja voisi paremmin varautua suuriin kävijämääriin. Tämän tosin todettiin onnistuvan vain silloin, jos ohjaajia on saatavilla enemmän työtaakan jakamiseksi. Ehdotettiin myös ns. suljettuja ovia joillekin ryhmille, mutta ajatus ei loppujen lopuksi saanut suurta kannatusta. Piirakantekopaja todettiin myös kannattavaksi jatkaa, sen todettiin tarvitsevan vain lisää ohjaajia.

Aulassa järjestetty "beauty salon" tyyppinen aktiviteetti oli myös onnistunut. Kaikenikäiset vieraat, niin tytöt kuin pojatkin, näyttivät olean kiinnostuneita uuden kampauksen ottamisesta. Kampaamopiste oli järjestetty oivaan paikkaan, sillä se osui ensimmäisenä silmään astuessa sisään taloon.

Kauneussalongin todettiin olevan toimiva, ainakin sen keräämän kävijämäärän perusteella. Paikan todettiin myös olleen erinomainen, sillä aulaan saapuessa näköpiirissä on heti jonkinlaista toimintaa. Paja päätettiin toteuttaa seuraavalla kerralla isommilla resursseilla: kaksi hiusmuotoilijaa, sekä myös kasvohoito ja päähieronta. Todettiin, että vapaaehtoisten nuorten etsiminen tulee aloittaa hyvissä ajoin.

Ilmaisupaja osoittautui hieman erilaiseksi kuin odotin, mutta sen toteuttaminen oli loppujenlopuksi toimiva, sillä naamioteatteriin keskittyvä pajatoiminta levittäytyi koko taloon.
Kaksi naamiohahmoa nimittäin liikuskelivat ihmisten joukossa esittäen pantomiimiarvoituksia.

Todettiin, että oli hyvä ratkaisu siirtää paja kauneussalongin yhteyteen, niin kampauksen odottajat eivät tylsistyneet ja naamiohahmoilla oli yleisön myötä tekemisessään heti haastetta.

Askartelupaja oli suosittu varsinkin hieman nuorempien talolla vierailevien keskuudessa. Allekirjoittanut oli edellisenä päivänä testannut rottinkipunontatekniikkaa, pannunalusen näpertäminen oli yllättävän vaivatonta ja mukavaa puuhaa. Varmasti myös itse pajassa vierailleetkin ovat siellä viihtyneet.

Askartelupaja keräsi todella paljon väkeä, vaikka yleisöryntäystä ei oltu osattu odottaa resurssien kannalta. Rautalanka- ja rottinkipunonta päätettiin vaihtaa johonkin suurelle porukalle sopivampaan, esimerkiksi helmiaskarteluun. Ohjaajia päätettiin hankkia enemmän, esim. asian osaavia vapaaehtoisnuoria tai ohjaajia muilta taloilta. Myös ikärajoja ehdotettiin, sillä jotkut saattavat olla yksinkertaisesti liian pieniä tekemään isommilta helpommin onnistuvia askartelutöitä. Vaihtoehtoisesti todettiin mahdolliseksi järjestää myös isojen ja pienten vuorot.

Keskiviikkona järjestettiin kolme energistä tanssituntia, hiphop, locking ja house. Allekirjoittanut osallistui ensin mainitulle, eikä ainakaan paleltanut! Tunti tarjosi sopivasti haastetta, muttei kuitenkaan sisältänyt yli-inhimillisiä liikekuvioita. Asiansa osaava opettaja osasi pitää yllä hyvän fiiliksen koko 45 minuuttisen tanssitunnin ajan.

Tanssitunneista päätettiin luopuoa, sillä ryhmien, varsinkin ns. pesämunaryhmien, sitoutumisesta ei ole aina varmuutta. Päätettiin, ettei tällainen konsepti yksinkertaisesti ole toimiva vastaavien tapahtumien yhteydessä. Huomautettiin myös, että Pinarin vastaava tanssitunti-tuokio sopi teemaan paremmin kuin 44:lla.

Liikunnallisemmasta aktiviteetista vastasi myös talon pihalta liikkeelle lähtevä parkour-seurue. Ainakin reissulta otettujen kuvien perusteella vauhtia ja hyvää meininkiä oli riittänyt.

Parkouria todettiin olevan mahdoton järjestää talvella. Jos se kuitenkin joskus järjestettäisiin uudestaan, muutoksiksi ehdotettiin ikärajaa, tai omia ryhmiä pienemmille ja isommille. Näin eri ikäryhmien osaamiseen ei tulisi ristiriitoja. Hiihtolomaksi ehdotettiin parkourin tilalle sirkustoimintaa, ja Kuopion sirkuksen ohjaajia tullaan aiheesta hätyyttelemään..

Osoitepaja, jossa allekirjoittanutkin hääräsi, keräsi myös suhteellisen suuren määrän uteliaita vierailijoita, vaikka aivan kaikki eivät uskaltautuneetkaan jakamaan muistojaan entisistä asuinosoitteistaan. Pajan tunnelma oli juuri sellainen, kuin oli suunniteltu; hieman utuinen ja arvoituksellinen, mutta silti erittäin ystävällinen ja helposti lähestyttävä.

Osoitepajan todettiin olleen toimiva ja päätettiin, että @KUOPIO.doc on jollain tavalla läsnä myös jatkossa.

Salissa ehdotettiin myös järjestettäväksi hiihtolomalla ns. selinmakuuelokuva, jota katseltaisiin kattoon pingotetulta skriiniltä. Kokemusta elävöitettäisiin lisäksi esim. savuefekteillä. Lupa liikkua -projekti, eli Itäinen tanssin aluekeskus ja luonnollisesti elokuvan aluekeskus ISAK voisi toimia rahoittajina. Tästä tulisi järjestää pian yhteistyötapaaminen.

Lisäksi hiihtolomalle pohdittiin järjestettäväksi ns. tee-se-itse -mielenosoitus, joka perustuisi osallisuuden kokemukseen taiteessa, sekä omien mielipiteiden ilmaisemiseen. Niin ikään tamän uuden idean työstämiseen ryhdytään pienellä ydinryhmällä, joka suunnittelee tuotannon puitteet.

Uugeilua Pinarilla 21.10.10

2010-10-26T01:52:00.000-07:00

Syyslomaviikko toi tullessaan meininkiä myös Petosen nuorisotalolle Pinari Ug -tapahtuman muodossa. Illan tapahtumat olivat hiphop-kulttuuria seurailevan teeman mukaisia; talolla järjestettiin kolme hiphopiin perustuvaa tanssituntia, graffitimaalausta, sekä tunnelmaan sopivaan musiikkia maustettuna pienellä beatbox-esityksellä.
Vaikka tanssilattia olikin suurimman osan illasta tyhjillään, ihmiset tuntuivat kuitenkin nauttivan musiikista paikallaankin istuen. Pientä tanssijalan vipatusta saattoi kuitenkin olla havaittavissa.
Kurkistaessa tanssituntia oven raosta, tanssijoiden energia suorastaan tulvahti vastaan. Allekirjoittanut ei flunssan takia uskaltautunut mukaan, mutta pelkästään seuraamalla muiden liikkumista ja innostuneita ilmeitä, pystyi itse olemaan mukana eräänlaisella henkisellä tasolla.
Graffinmaalausparvekkeella kävi kuhina kuin kiinalaisten torilla konsanaan. Maalin suihkina, pullijen sekoituksen ääni ja iloinen puheensorina täytti yhä kirpenevän syysillan. Viileä ilma ei kuitenkaan näyttänyt haittaavan, sillä maalausalustoiksi ympäri parveketta asetetut vanerilaudat täyttyivät nopealla tahdilla toinen toistaan taidokkaammista ja värikkäämmistä teoksista. Asiaanvihkiytymätön allekirjoittanut ei oikein kyennyt tulkitsemaan niihin maalattuja tekstejä, mutta jo pelkästään kuvina ne olivat häikäiseviä.
Tapahtuma oli tunnelmaltaan rento, eikä kenelläkään talolla vierailleista kaikesta päätellen tainnut olla tylsää tuona iltana. Onneksi hienot graffitit jäävät konkreettiseksi muistoksi tapahtumasta. Jos haluat tutustua paremmin mistä graffiteissa on kysymys, suuntaa esim. sivulle www.urbaani.org.

Linkkilista

2010-10-26T01:30:00.000-07:00

Myrsky-festivaali
http://www.myrsky.info

Myrsky 2009 -koostevideo
http://www.youtube.com/watch?v=LTHB92hwjzk

K-kanava: Supersyysloma ja Lupa liikkua
http://k.kuopio.fi/videot

Suomen kulttuurirahasto
http://www.skr.fi/

Itäinen tanssin aluekeskus
http://www.itainentanssinaluekeskus.fi/

Tekevä- ja Siltaluokan sivusto
http://www.peda.net/veraja/kuopio/jynkanlahti/silta

Urbaani -sivusto
http://www.urbaani.org/

Vietä sinäkin kunnon Zyysloma!

2010-09-20T04:09:00.000-07:00

Kulttuuriareena 44:sella vietetään tavallisen syysloman sijasta Zyysloma! Talolla on käynnissä monenmoista työpajatoimintaa tiistaina ja keskiviikkona - ja jokaiselle on varmasti jotakin.

Ruuanlaittoon mieltyneet tai siitä hiukankin kiinnostuneet pääsevät joko laittamaan ruokaa, nauttimaan tuloksesta, tai jopa yhdistää nämä kaksi aktiviteettia murkinapajassa.
Askartelupaja "Askis" puolestaan tarjoaa mahdollisuuden testata, pysyvätkö sakset kädessä oikein päin, ja voiko niitä vaihtoehtoisilla tavoilla liikuttamalla saada aikaan jotain uutta.
Meedio-huone tarjoaa ainutlaatuisen osoitepajan. Eri ihmisten asumisosoite-muistelot tulevat olemaan osana vuoden aikana valmistuvaa yhteisötaideteosta.
Discotila liikuttaa, ja takkahuone puolestaan muuntautuu karaokebaariksi.
Vauhdista vastaa talon pihalta liikkeelle lähtevä parkour-pläjäys Wicked Monkeyzin nuorukaisten johdolla. Lähdöt ovat syyslomaviikolla ti ja ke klo 15 ja to klo 17.

Unohda siis Salkkari-uusinnat ja siirrä itsesi 44:lle viettämään Zyyslomaa!

ANTI-festivaali valloittaa Kuopion!

2010-09-19T23:45:00.000-07:00

Jo kymmenes ANTI - Contemporary Art Festival järjestetään Kuopiossa 28.9-3.10. Se esittelee koko joukon taiteilijoita mielenkiintoisine ja puhuttelevine teoksineen, eri puolilla Kuopion keskustaa. Esitykset ovat vieläpä täysin ilmaisia.
Olen nyt koonnut tähän mielenkiintoisimmat tärpit festivaalin esityksien monenkirjavasta tarjonnasta.

Regin Igloria: ANTI Kymppi - Juokse kirjoita juokse
Lähtö/maali: Satamatori su 3.10 klo 11.00

Amerikkalainen taiteilija Regin Igloria kutsuu Sinut mukaan ainutlaatuiselle kymmenen kilometrin juoksulle! Ensin jokaista kilpailijaa pyydetään keksimään lyhyt lause -se voi olla mikä tahansa. Sitten teksti tallennetaan mikrosirulle, joka kiinnitetään kilpailijan juoksukenkään. Maaliviivan ylitettyään, jokaisen juoksijan lause tallentuu reaaliaikaisesti "tulostekstiin" sijoituksen mukaan. Olitpa sitten valoakin nopeampi himokuoksija, tai rauhallisemmasta jolkottelusta nauttiva, osallistu juoksuun osoitteessa www.antifestival.com, ja ole mukana luomassa ainutlaatuista kirjallista tuotosta!

Johanna MacDonald - Huonosti käännetty Stand-up
Kummisedän pub (ei ikärajaa!)
pe 1.10 12.00-20.00

Suomessa asuva ja opiskeleva kanadalainen Johanna MacDonald ei omien sanojensa mukaan puhu täydellisestä, kieliopin mukaista suomea, ääntämisestä puhumattakaan. Hänen kahdeksantuntinen stand-up shownsa perustuu vitsien kääntämiselle englannista suomeksi ja on sekä haaste Johannalle, että varmasti viihdyttävää katseltavaa meille!

Holly Rumble: Yhden minuutin lintubongaus
ke 29.9, pe 1.10, su 3.10
(Katso tarkat teospaikat ja ajat osoitteesta www.antifestival.com!)

Äänitaiteilija Holly Rumble johdattaa meidät havainnoimaan Kuopion linnustoa uudella tavalla. Saavu taiteilijan luo teospaikoille ja seuraa neljää yksinketaista ohjetta:
1. Aloita, kun saat käskyn.
2. Kun näet linnun, nimeä sen laji, tai sano "lintu".
3. Nimeä yksittäinen lintu vain kerran.
4. Lopeta kun saat käskyn.
Näin syntyy äänimateriaali, joka on editoinnin läpi käytyään ladattavissa festarin sivuilta.

Sarah van Lamsweerde: Pikatarina
Burts Coffee to 30.9 ja pe 1.10 klo 9.00-18.00, la 2.10 klo 9.00-16.00

H-talosssa sijaitsevan Burts Coffeen tapahtumat välittyvät turvakameroista kahvilaan sijoitetuille näytöille. Reaaliaikainen kuva on myös tekstitetty. Ensisilimäyksellä teksti ja kuva eivät tunnu liittyvän millään tavalla toisiinsa, mutta pian kuitenkin huomaamme tekstin ja kuvan välille syntyvän, yllättävän yhteyden!

Abinadi Meza: Mumina
Eri puolilla kaupunkia festivaalin ajan

Pidä silmäsi auki kaupungilla liikkuessasi - saatat huomata erilaisiin pintoihin liimattuja, outoja graafisia kuvioita! Ihmissilmä ei kuvioita kykene tulkitsemaan, mutta taskussasi oleva älypuhelin puolestaan kykenee. Kirjoita vain puhelimesi nettiselaimeen http.//neoreader.com/ ja lataa graafinen lukija kännykkääsi. Tämän jälkeen, suuntaa kännykkäsi kamera kuvaa kohti ja ylläty!

Heather Kapplow: I'm Sorry
Eri puolilla kaupunkia festivaalin ajan

Yhdysvaltalaisen Heather Kapplowin suhde Suomen kanssa meni myttyyn vuoden 2004 tienoilla. Nyt taiteilija yrittää uudestaan, ja liikkuu kaupungissa koko festivaalin ajan pyytäen Suomelta anteeksi osuuttaan suhteen päättymiseen. Astuttuaan Bostonin lentokoneesta Suomen maaperälle, aina paluumatkaansa asti, Heather tulee sanomaan vain "I'm sorry".

Käy siis ihmeessä vilkaisemassa ainakin näitä teoksia! Festivaalin ohjelma on katsottavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.antifestival.com

Mitkä taiteenlajit kiinnostivat Varjofestaajia?

2010-09-07T03:10:00.000-07:00

Nuorisokeskus 44:sen "Meedio-huoneen" seinillä on ollut nähtävillä lyhyet esittelyt seitsemästä eri taiteenlajista, joita työstäviin ryhmiin nuorten olisi mahdollista osallistua. Kiinnostuksen määrää kutakin tyyliä kohtaan mitattiin äänestämällä. Jokaisen seinällä olevan esittelytekstin alla oli lasipurkki, johon nuoret saivat herneen pudottamalla ilmaista oman kiinnostuksensa tyylilajia kohtaan. Esittelyt kaikista lajeista löytyvät edellisestä postauksesta.

Tanssitaiteeseen pääset tutustumaan Männistön nuorisotalo Latarilla maanantaisin klo 16:30-17:45, sekä keskiviikkoisin Neulamäen nuorisotalo Rytöllä klo 17:00-18:15. Ryhmissä yhdistellään luovaa tanssia, afrikkalaista tanssia, sekä streetdancea. Ryhmien kokoontumiset jatkuvat kiinnostuksen mukaan.

Naamioteatteriin voit tutustua tulevaisuudessa järjestettävälle tiiviskurssille osallistumalla, joka saa myös jatkoa heräävän kiinnostuksen mukaan. Lisätietoa luvassa myöhemmin!
Parkourista kiinnostuneetkin saavat osansa, kun Wicked Monkeyzin Mikko Parviainen ja Jussi Tiilikainen vetävät kaikille avoimen parkourtuokion syyslomaviikolla 42 ti ja ke klo 13-15 ja to klo 15-17.

Hieman Riinasta

2010-09-06T02:03:00.000-07:00

Tervehdys teille, hyvät lukijat! Olen Riina, 19 -vuotias tuore ylioppilas, ja puuhastelen Anniinan pikku apulaisena Lupa liikkua -projektissa. Minun aivoituksiani projektiin liittyvistä tapahtumista, sekä muuta turinointia pääsette lueskelemaan täältä blogista.

Voin hyvällä omallatunnolla kutsua itseäni taiteelliseksi ihmiseksi. Olen pienestä asti rakastanut kirjoittamista, ensimmäiset tarinani sanelin 4 -vuotiaana. Nykyään olen erikoistunut proosaan, suosikkityylini on tilannenovelli. Lisäksi kynäilen runoja, sekä sanoituksia.

Nautin hyvästä musiikista yhdistettynä hyviin ystäviin. Mikään ei virkistä kehoa ja mieltä paremmin, kuin hyvä keikka. Omat sormeni eivät kuitenkaan taivu muodostamaan sointuja kitaralla, eivätkä liioin tapailemaan melodioita pianon koskettimilla, mutta mikrofoni pysyy tukevasti kädessäni, unelma "rokkitähteydestä" ja esiintymisestä ison bändin keulakuvana elää.

Olen myös harrastanut teatteria, lukioni suoritin ilmaisutaito-painotteisesti. Lavalle kiivetessäni - niin musiikin, kuin teatterinkin tiimoilta - voin ennen muuta viihdyttää yleisöäni, sekä tarjota samaistumiskohteen. Unelmatyöni on juuri tällainen kombinaatio: taiteen yhdistäminen vertaistuen antamiseen, sekä konkreettiseen ihmisten auttamiseen.

"Meedio-huoneelle" nimi: Nimikilpailun satoa

2010-09-01T06:00:00.000-07:00

Astuttuani ensimmäistä kertaa tähän huoneeseen - jota Anniina meedio-huoneeksi nimittää - tuntui samalta kuin silloin, kun viimeksi kävin hyvän ystävän luona päiväkahvilla. Tässä huoneessa on varsin miellyttävä ätmös, näin sanoakseni.

Sain kuulla, että käynnissä on ollut kilpailu, jonka aiheena oli keksiä juuri tälle nimenomaiselle huoneelle nimi. Onneksi osanottajat ovat olleet kekseliäämpiä, kuin allekirjoittanut: "miellyttävätmöshuone" kuullostaa enemmänkin jonkin psykedeelisen progerock -bändin debyyttialbumin aloitusraidalta. Tässä muutamia, hieman parempia ehdotelmia höystettynä kommenteillani:

Relax room

Huoneen sisustus on varsin rauhoittava ja rento; nimiehdotus kuvastaakin juuri tämän kaltaiselle huoneelle ominaista rentoutumista ja kiireetöntä olemista hyvässä seurassa.

Bisnes pesä

Liekö tämä huone koettu jonkinlaisena vaihtoehtoismafian piilopaikkana. Ehkäpä täällä oleva iso pöytä tuoleineen antaa tällaisen vaikutelman.

Boogie-paja

"Boogie"... Kuullostaa melko rennolta, liittyy mahdollisesti myös huoneen taiteentekemis-historiaan.

Vanigila

Kuinka erikoista, uusiosanat ovat aina piristäviä.

Terraario

Kuullostaa lämpimälle, valoisalle paikalle. Ehkäpä kaikissa meissä asuu myös pieni matelija...

Daijunluola

Mielenkiintoista... Näyttää ainakin hyvältä kirjoitettuna.

Unnamed

Anonyymiys on kiehtovaa, nimi toisi huoneelle juuri tällaista salaperäisyyttä.

Huone
Mainiota! Yksinkertaista, mutta silti nerokasta.

Media-huone

Ehdotus mukailee käsittääkseni huoneen entistä nimeä. Mikä ettei, selkeys on joskus etu.

Sala Huone

Kovin kuvaava nimi, itse en edes tiennyt tämän huoneen olemassaolosta ennen pestini alkua!

Peräkammari

Ainakin sijaintinsa puolesta tässä rakennuksessa nimi on osuva.

Luonti luukku

Mukavan kuuloinen nimi, kuvaa huoneen tehtävää ja tunnelmaa. Rimmaakin vielä!

Oiva soppi

Sitähän tämä huone on, erittäin hyvä ehdotus!

Perspektiivi

Kovin taiteellista, myös kaksoismerkitykset ovat mahtavia.

Kummitushuone

Toivottavasti huone ei ole aiheuttanut pelkotiloja, itse tosin pidän kummituksista.

Olohuone

Mahtaisiko huoneessa olevavalla pehmeällä sohvalla olla osuutta tämän nimen keksimiseen?

Nude-huone

Jälleen rimmaa. Ehkäpä nimellä viitataan huoneen varsin luonnolliseen olemukseen.

Kohtaus paikka

Kun tarkemmin miettii, huoneen puitteet ovat myös melko kohtauspaikka -ystävälliset. Lieneekö tässäkin nimessä myös kaksoismerkitys...?

Bile nurkka

Pirskeet ovat aina mukavia, ehkäpä huoneessa vallitsee tietyllä tavalla juhlava tunnelma.

Kammio

Ehdin jo hetken pohdiskella, mikä on mahtanut virittää ajatuksen tästä nimestä. Sitten huomasin verhotangosta roikkuvan pikku-luurangon. Melko kammiomainen, sanoisin.

Anskun ruumi

Kerrassaan hauska ehdotus, varsinkin nimen loppuosan vääntäminen suomen kielelle tuo nimeen erityisen säväyksen.

Oleskeluhuone

Tämä on kaiken kaikkiaan oikein oleskeluystävällinen huone, joten tämä kyseinen nimi onkin erittäin kuvaava.

Rupukeijujen keijokolminaisuuden pyhä sviittikellari

Tämä ehdotus on henkilökohtainen suosikkini. Ylipitkät nimet ovat parasta mitä tiedän! varsinkin "sviittikellari" -osuus on mahtava: jotain ylellistä, silti kasuaalin kotoisaa.

Ajatuksiani Kokeilukenttä -tapahtumasta (Sotku 27.8.10)

2010-08-30T02:54:00.000-07:00

Viime perjantaina Sotkulla järjestetty Kokeilukenttä -niminen tapahtuma sisälsi kaiken kaikkiaan viiden taitelijan luonnostyöt tanssi- sekä teatteritaiteen kentiltä. Tunsin heti oloni varsin kotoisaksi; tunnelma teatterilla oli erittäin lämminhenkinen ja helposti lähestyttävä, sillä yleisölle oli varattu sohvia ja lattiatyynyjä mahdollisimman lähelle esiintyviä taiteilijoita. Tämä osoittautui myöhemmin mitä mainioimmaksi järjestelyksi tapahtuman luonteeseen nähden, sillä aina jokaisen esityksen päätteeksi taiteilija esitti yleisölle kysymyksen, jonka pohjalta sen jäsenet saivat keskustella taiteilijan kanssa esityksen herättämistä tunteista ja ajatuksista. Näin taiteilojoilla oli mahdollisuus kerätä ideoita luonnoksen työstämiseen valmiiksi.

Tapahtuman aloitti Mari Laamanen, jonka teoksen raakiletta en ehtinyt nähdä aivan alusta asti. Eteiseen tosin kantautui hurja karjaisu, jolla Laamanen teoksensa aloitti. Liikkeen ollessa teoksen alussa voimakasta ja särmikästä, ja loppuosassa pehmeää ja kauniimpaa, kontrasti korostui katsojalle vasta aivan viime sekunneilla. Teos pohti ihmisen primitiiviyden säilymistä kivikaudesta nykyaikaan. Ehkäpä teos puhutteli minua itseäni, koska koin hahmon selkeästi olevan nuori nainen. Juuri opiskelijaikäiset nuoret naiset ja mikseivät miehetkin saattaisivat olla oikea kohderyhmä teokselle.

Sonja Jokiniemen teosluonnos oli lähes täysi vastakohta edelliselle esitykselle; liike oli pehmeää, ja tuntui jatkuvan koko ajan, missään vaiheessa pysähtelemättä, olematta kuitenkaan levoton tai sekava. Oli mielenkiintoista seurata taiteilijan liikehdintää ja yrittää luoda oma tulkintansa koreografiaan kuuluvista eleistä ja taiteilijan ilmehdinnästä. Teos vaatii herkeämätöntä keskittymistä, ja vaikka sitä ei yleisesti olekaan vaikea seurata, sen saattaa ymmärtää paremmin mahdollisesti itsekin tanssitaiteelle vihkiytynyt.

Miia Sarénin rytmiä pohdiskeleva luonnos pohjasi improvisaatioon. Liikkeet saivat kontekstinsa tikittävistä metronomeista, joita lisättiin esityksen alun aikana ja puolestaan vähennettiin siirryttäessä kohti loppua. Vaikka teoksen selkäranka muodostuikin pelkästään rytmikkäästä nakutuksesta, oli se silti erittäin monimuotoinen ja kiinnostava kokonaisuus. Mahdollisesti kokeilevan ja luovan tanssin opiskelijat ja harrastajat saattaisivat ammentaa teoksesta eniten, mutta tietenkään teos ei edusta pelkkää akateemista tutkimusta.

Virpi Rautsialan esitys kumarsi tapahtuman muusta repertuaarista hieman poiketen luovaa teatteritaidetta. Yleisön jäsenet saivat valita taiteilijalle annetuista vaihtoehdoista aiheen lyhyelle improlle, joita taiteilija esitti yhteensä kolme. Teoksen teatterimaisen hengen ansiosta sitä saattaisivat jaksaa seurata myös nuoremmat katselijat, vaikkei teos mikään pintaraapaisu ollutkaan. Päinvastoin, se sisälsi selvästi useita tasoja. Vaikka improt tuntuivatkin suuntautuvan aina sen "tilanneelle" yleisön jäsenelle, ei loppu yleisö silti tuntunut jäävän täysin ulkopuolelle. Ainakin allekirjoittanut nautti vuoroin hymyn huulille nostattavasta ja vuoroin kyyneleen silmäkulmaan liikuttavasta teoksesta, jossa tanssi- ja teatteritaide kulkivat käsi kädessä.

Tapahtuman päätti Anu Rajala-Erkutin teos, joka käsitteli osoitteita ja niistä mieleen tulevia muistoja. Yleisön jäsenet saivat kolme lappua, joihin kukin kirjoitti kolme osoitetta, joissa oli elämänsä aikana majaillut. Kirjoitusprosessin aikana taiteilija itse kertasi liikkeen ja sanan keinoin omista asuinosoitteistaan virinneitä muistoja. Yleisön saatua kirjoitustehtävän päätöseen, laput levitettiin pitkin lavaa. Halukkaat saivat jäädä lavalle seisoskelemaan jonkin oman osoitteensa kohdalle osaksi performanssia. Sitten taiteilija kehoitti lavalla olevia yleisön jäseniä puhumaan ääneen mieleensä palaavia muistoja siitä osoitteesta, jonka luona oli. Muistot jaettuaan sai halutessaan siirtyä seuraavaan osoitteeseen muistelemaan. Taiteilija itse kiersi yleisön seassa ja "mikitti" satunnaisia muistelijoita.

Myös allekirjoittanut jäi lavalle osaksi performanssia, vaikka ei kovin suureen ääneen tohtinut muistojaan jakaakaan. Kokemuksena teos oli erittäin antoisa, oli mukavaa huomata, kuinka osoitteista muistui mieleen jo unohtuneitakin asioita. Kaikkien osallistuneiden tavallaan työskennellessä yhdessä, ei tilanne tuntunut kovinkaan oudolta tai luonnottomalta, pikemminkin muiden tarinoita syrjäkorvalla kuullessa saattoi saada virikkeitä omiinsa.

Ajatus osoitteiden hyödyntämisestä performanssissa on raikas ja omaperäinen, sekä takuulla minkä tahansa kohderyhmän kanssa toimiva, koska jokainen on varmasti asunut jossakin ja kerännyt tuosta paikasta muistoja. Ikähaarukan suuruus on itseasiassa vain etu, sillä nuorten muistot luovat taatusti mielenkiintoisen kontrastin teokseen. Mitä enemmän erilaisia ihmisiä teoksen tekemiseen osallistuu, sitä monimuotoisemmaksi se kasvaa.

Taiteiljan esittämään kysymykseen - minkä muiston itse haluaisit jakaa - vastauksena voisi olla jokin sellainen muisto tai tarina, jonka juuri minä koen itselleni tärkeäksi. Se voisi olla jotakin pientä ja kuulijan korvaan vähäpätöisen tuntuista, tai johonkin suurempaan kontekstiin liittyvää ja kuulijaa mahdollisesti syvälliseen pohdintaankin virittävää. Keskiössä on joka tapauksessa muistojen sisällöstä riippumatta ihmisen elämänkaari. Ilot, surut, karvaat pettymykset ja makeat onnentunteet, sekä tunnelmalliset kuvaukset vaikkapa lapsuudenkodin takapihan omenapuusta punoutuvat yhdeksi kudelmaksi. Jokaisen oma muistojen kollaasi yhdistyy erikoisella, jotenkin myös kauniilla tavalla ehjäksi kokonaisuudeksi, josta voi kuitenkin erottaa jokaisen oman tarinan satunnaisina välähdyksinä. Taideteoksen viran lisäksi performanssi toimittaa myös jonkinlaista henkilökohtaista prosessia ja muistelutuokiota, jolla saattaa joillekin yksilöille olla jopa terapeuttisia vaikutuksia. Ja kellepä ei tekisikään hyvää silloin tällöin pysähtyä ja katsoa oman elämänsä saagaa taaksepäin, ja nähdä se osana itsensä kokonaisuutta.

Kokeilukenttä oli ideana suorastaan mahtava, toteutukseltaan toimiva ja tilaisuuden luonteeseen nähden sopivan rennoksi järjestetty. Oli hauska huomata, kuinka laadukkaasta tanssitaiteesta nauttiminen sulautui osaksi itse taiteilijoiden kanssa käytyyn dialogiin: Keskustelutuokiot toivat kunkin teosluonnoksen aina lähemmäksi katsojaa.

Taidetta nuorille!

2010-08-30T02:19:00.000-07:00

Naamioteatteri

Näyttämötaiteen muoto, jossa esiintyjien kasvot on verhottu naamioilla tai puolinaamioilla. Erona puolinaamioiden ja koko kasvoja peittävien naamioiden välillä on se, että puolinaamioiden kanssa näyttelijä saa puhua. Kokonaamioilla näyttelemiseen puhuminen ei kuulu. Naamionäytteleminen on fyysistä teatteria jossa naamiohahmot synnytetään elein, liikkein ja erilaisten tilanteiden kautta.
Naamionäyttelemisen "kultaisia" sääntöjä" ovat esimerkiksi, ettei naamion takaa saa päästää ääntäkään, naamiota ei saa riisua eikä pukea kenenkään nähden vaan on käännyttävä selin katsojiin, jos naamio täytyy pukea tai riisua ihmisten edessä. Käsiä tai mitään muutakaan ei saa nostaa naamion eteen, muutoin naamion rooli putoaa. Naamioteatterin kultaisiin naamionkohtelusääntöihin kuuluu myös se, että naamiota on kunnioitettava ja sitä tulee pitää vasemmalla polvella, kun istutaan naamion kanssa.

Luova tanssi

Tanssi on kehon luonnollista ilmaisua. Keho ymmärtää luonnostaan rytmiä, ja osaa liikkua musiikin tahdissa. Tanssitaito on luonnollista meille kaikille. Tärkeintä on miltä liike tuntuu, ei niinkään, miltä se näyttää. Tannsi on keino ilmaista tunteita ja kokemuksia kehonkielellä. Voit tanssia omaksi iloksesi, voit antaa oman kehosi liikkua, ja nauttia tanssista.

Afrikkalainen tanssi

Afrikkalainen tanssi pohjautuu maanosan tanssiperinteeseen. Tanssi, rytmi, laulu ja tarinat nivoutuvat toisiinsa mutkattomasti. Tärkeää on kehon artikulaatio, nopeus ja voima. Afrikkalainen tanssi on rytmin ja liikkeen hurmaa!

Teatteri- improvisaatio

Tarkoittaa esityksen luomista esittämishetkellä. Imrovisaatiolle tyypillisiä ominaisuuksia ovat yllättävyys ja toistamattomuus. Spontaaniudestaan huolimatta improvisointi ei kuitenkaan ole sattumanvaraista toimintaa, vaan sen taustalla on tiettyjä sovittuja alkuideoita.

Sanataide

Sanataide on luovaa, kielellistä ilmaisua. Sanataidepajoissa tehdään löytöretkiä kirjojen, luovan kirjoittamisen ja sanallisten kokeilujen maailmaan: kerätään aineksia kertomuksiin ja runoihin, tutustutaan kirjallisuuteen ja kirjailijoihin sekä kokeillaan erilaisia tekstin tekemisen tyylejä ja tapoja. Sanataideopetus tukee oman persoonallisen ilmaisun etisimistä

Elämyksiä voi muuttaa tekstiksi monin tavoin, yksin ja yhdessä muiden kanssa. Tärkeintä on ilo, luovuus ja mielikuvitus; oikeita tai vääriä vastauksia ei ole. Sanataidetta tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa muiden taiteenalojen kanssa. Sanoihin voidaan yhdistää kuva, musiikkia, teatteria, tanssia, käsityötä, sirkusta, arkkitehtuuria, ja oikeastaan ihan mitä tahansa.

Parkour

Liikuntalaji, jossa pyritään liikkumaan mahdollisimman suoraan paikasta A paikkaan B. Parkourissa pyritään innovatiiviseen ja katkeamattomaan liikkeeseen. Olennaista on niin sulava siirtyminen kuin suinkin mahdollista. Parkouraaja eli traceur saattaa jopa hyödyntää esteitä ja käyttää esimerkiksi kaiteita, kattoja ja muita kaupunkiympäristön elementtejä "ponnahduslautoina".

Street dance

Street dance on hip hop -tanssin ja showtanssin sekoitusta, jossa tarvitaan notkeutta ja kehonhallintaa. Street dance sekoittaa eri tyylejä, kuten hip hop, locking & popping ja funk, sekä old school -tyylejä. Tanssin koreografioihin etsitään inspiraatiota kaduilta, tämän takia street dancessa onkin usein mukana liikkeitä myös breakdancesta.

LICENCE TO ACT!

2010-06-07T12:12:00.001-07:00

2. – 5.8. Fyysisen teatterin kurssi klo 11.00 -13.15

Tervetuloa mukaan! Nyt Sinulla on mahdollisuus tulla tekemään fyysistä teatteria; liikettä, tanssia ja ääntä!

Ohjaajina toimivat teatteri-ilmaisun ohjaaja Sari Siltavuori ja tanssipedagogi Anniina Aunola.

Kurssi järjestetään Lupa liikkua – ja Puro-projektin yhteistyössä Kuopion tanssistudion tiloissa (Puijonkatu 23, Sektori 4 krs).

Kurssi on osallistujilleen ilmainen!

2. – 5.8. Physical theatre course 11.00 am to 13.15 pm

Welcome you all! Now you have a change to come and practise physical theatre; movement, dance and noise!

Educators will be theatherpedagog Sari Siltavuori ja dancepedagog Anniina Aunola.

Course is organized by Lupa Liikkua- and Puro –project. Place will be in Kuopio Dance Studio (Puijonkatu 23, Sektori 4 fl).

It’s free from charge!

Nuortenkin Kuopio Tanssii ja Soi! VARJOFESTIVAALI KUOPIO 16.6.

2010-06-07T07:12:00.000-07:00

Ke 16.6. klo 18-23

Kulttuuriareena 44, Kauppakatu 44.

Varjofestivaalin ohjelmassa mm. elämystilan avajaiset, nähtävillä videoita kevään 2010 aikana kokoontuneiden ryhmien toiminnasta, live-esityksiä mm. Katan & Katin lauluduo esiintyy! Pihalla voi maalata oman taginsa tai graffitin graffitiseinään, tehdä nurtsimuuveja tai ihmetellä parkour-porukan temppuilua.
Kulttuuriareenan kahvila auki!

Illan bändit:
20.00 RATKAISU
21.00 SINDREAD
22.00 BLOCK BUSTER

LIITY FACEBOOK RYHMÄÄN: Varjofestivaali Kuopio 16.6.

Sonja Jokiniemi, tanssitaiteilija

2010-05-19T11:32:00.001-07:00

- olen 26 v.

- Opiskelin tanssitaiteen kandidaatin tutkinnon Laban Centerissä Lontoossa. Sitä ennen harrastin tanssia Kuopiossa ja ennen Labania tein Lontoossa vuoden kestoisen ns. "valmentavan vuoden" Kensington and Chelsea Collegessa.

- Olen toiminut esiintyjänä, koreografina ja sooloartistina. viimeisen kahden vuoden ajan olen keskittynyt soolopraktiikkaani (=harjoitteluun) ja yhteistöihin muutaman eri artistin kanssa. Olen aikaisemmin työskennellyt Lontoossa ja muualla Englannissa, sekä Irlannissa. nyt toimin Kuopiossa Itäisen Tanssin aluekeskuksen residenssitaiteilijana heinäkuun 2010 loppuun saakka.

-Tulevaisuudesta tiedän, että menen ja teen sinne ja sitä mikä tuntuu oikealta. Haluan jatkaa taiteilijana kehittymistäni ja työni tekemistä. Periaatteessa olen tyytyväinen kun nämä puitteet täyttyvät. Koen liikkuvaisuuden ja ns. rajojen välillä seilailun tärkeänä, ehkä jopa välttämättömänä. Halu kokea uusia asioita ja tutkiskella sekä kasvaa ihmisenä, on mielestäni tärkeää niin taiteilijana kuin yksityisenä henkilönäkin.

- Koen, että nuorissa on paljon potentiaalia. He näkevät ja kokevat asioita toisella tavalla kuin varttuneemmat aikuiset. Uskoisin, että nuorilla identiteetin ja maailmankatsomuksen muodostamisen pyöritys on aika lujaa. Týöni käsittelevät useasti identiteetin rakentamisprosesseja, olevaisuuden katselemista ja henkilökohtaisen ja julkisen suhteita. Ehkäpä näistä aiheista löytyy jotain nuorille kiinnostavaa. en ole varma saako minun kaikkia töitäni katsella alle 18v. täytyisi tarkistaa :)

- Tällä hetkellä minulle maksaa palkan Pohjois-Savon Taidetoimikunta työskentelyapurahan muodossa. Monesti free-lance taiteilijana tämä on se tapa, jolla menetellään, eri rahoittajat rahoittavat joko projekteja tai työskentelyä.

- Parasta työssäni...niitä asioita on paljon...nimetäkseni muutamia: ilmaisun vapaus, toteuttaa sisintään taiteen kautta, avata uusia maailmoja itselleen, sekä katsojalle. matkustaminen. syvälliset prosessit. tiedon halun käytäntöön paneminen-mahdollisuus tutkia syvällisesti jotain. olla oma "pomoni". mielenkiintoiset dialogit ihmisten kanssa ja ihmisten kohtaaminen. tavoitteleminen hetkessä olemiseen. itsensä antaminen ja jakaminen. transformatiiviset kokemukset ja tunteet.

-Vaikeinta työssäni...
aikatauluttaminen. itsensä organisointi ja jatkuva tilanteen taju: täytyy olla jatkuvasti silmät ja korvat auki, jotta ehtii hakea taas seuraavaa työtä jne. ajoittainen yksinäisyys. itsenäisyyden mukana tuleva erillisyys ja irrallisuus, jotka toisaalta ovat myös niitä plussa puolia. alituinen muuntautumiskyky uusiin tilanteisiin ja asuinpaikkoihin voi joskus olla vaikeaa.

From: henna.o@windowslive.com

MOIKKA!

2010-05-11T03:58:00.001-07:00

Hei kaikki!
Olen Anna, 20v. Olen Kuopiosta kotoisin, mutta tällä hetkellä opiskelen toista vuotta yhteisöpedagogiksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Suoritan kouluun liittyvää harjoittelua Anniina Aunolan assistenttina ja toivon, että tulen toimimaan kaikkien projektiin kuuluvien ryhmien kanssa. Harjotteluni kestää 20.6 asti ja lisäksi osallistun Myrsky - festivaaliin 6.-8. elokuuta. Eli varmasti päästään kaikkea mukavaa touhuilemaan! P.s. Rupean myös ylläpitämään Lupa Liikkua-blogia.
T: Anna

Myrsky kerää nuorilta palautetta!

2010-05-03T05:03:00.000-07:00

Me Myrskyn tutkijat toivomme saavamme nuorilta henkilökohtaista palautetta taidehankkeesta. Siksi pyydämme Sinua kirjoittamaan vapaasti kokemuksistasi hankkeessa. Tekstin tyyli ja mitta ovat vapaita, kunhan kerrot myös ikäsi ja etunimesi sekä missä hankkeessa olet ollut mukana.

Tekstejä käytetään Myrsky-hankkeen tutkimuksessa siten, ettei kirjoittajaa tunnisteta.

Voit antaa tekstisi Anniinalle, tai lähettää anniina.aunola@gmail.com. Voit myös palauttaa kirjoituksesi itse sähköpostilla osoitteeseen: katriina.siivonen@tse.fi
tai kirjeitse osoitteeseen:
Myrsky-tutkimus / Katriina Siivonen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Rehtorinpellonkatu 3, 20500 TURKU

Tässä muutama kysymys, joita voit halutessasi käyttää tekstin kirjoittamisen apuna.

Mikä on ollut sinulle mieleenpainuvinta? Miksi?

Mikä on tuottanut sinulle iloa?

Mikä on aiheuttanut sinussa negatiivisia tunteita?

Entä miten hanke on kehittänyt omia valmiuksia?

Mitä toivot tapahtuvan jatkossa?

Paikkakunta tai nimi hankkeesta, johon olet osallistunut?

Projekti nuoren omin sanoin

2010-05-02T10:00:00.000-07:00

”Oma tieni Lupa liikkua projektiin kävi erityisnuoriso-ohjaajan (etsivä erityisnuorisotyö Vinkkeli) suosituksesta. Olimme ystäväni kanssa jo pitkään miettineet uuden harrastuksen aloittamista ja tämä oli loistava mahdollisuus.

Toiminnassa olemme saaneet itse vaikuttaa paljon siihen mitä tapaamisissa tehdään. Tähän mennessä olemme mm. Kokeilleet afrikkalaisia tansseja, tanssineet hiphoppia ja nykytanssia. Tanssitunnit ovat jatkuneet koko kevään. Olen projektin kautta päässyt tutustumaan monipuolisesti myös Kuopion kulttuurielämään joka on mielestäni yllättävän kiinnostavaa ja pystyy tarjoamaan nuorille enemmän kuin olisin koskaan uskonut!

Helmikuussa vietimme oman ryhmäni (Levottomat jalat) kanssa viikonlopun Haminalahdessa ihmissusi-pelin, hyvän ruoan ja tietysti tanssin parissa. Mukaan mahtui myös Sivuhenkilönä-työpaja. Työpaja oli sana- ja teatteritaidetta yhdistävä, kouluväkivaltaa käsittelevä työpaja, jonka ohjaajina toimivat Marjo Meriranta ja Anni Marin. Mielestäni työpaja oli mielenkiintoinen ja oli kivaa heittäytyä eri hahmojen rooleihin. Sain myös uutta näkökulmaa koulukiusaamisesta ja tiedän tulevaisuudessa miten toimia kiusaamista koskevissa tilanteissa paremmin.

Huhtikuussa Haminalahdessa järjestettiin taiteen iltapäivä jossa eri ryhmissä olevat nuoret pääsivät tapaamaan toisiaan ja osallistumaan tanssivan kokin Liisa Ruuskasen ruokateatteriin. Ruokateatteri oli kaiken kaikkiaan mahtava kokemus! Ruoka oli hyvää ja ihmiset mukavia. Teatteriosuuksia oli sopivasti ja ne olivat tosi hienosti toteutettu. Itselleni jäi ainakin mieleen "Goottimuija"-hahmo, jolta tilasimme projektillemme oman joulushown!

Eri ryhmistä tulevat nuoret pääsivät katsomaan myös Sadettaja ryhmän teatteri-improvisaatioesitystä. Esitys oli kiinnostava ja hauska ja sai itsenikin innostumaan improvisaatiosta. Olenkin nyt Lupa liikkua projektin puitteissa perustamassa nuorten omaa improvisaatioryhmää.

Kesäkuussa on suunnitteilla Lupa liikkua projektin oma festivaali, jossa tullaan kuulemaan bändejä ja tutustumaan eri ryhmien toimintaan. Elokuussa Hämeenlinnassa tapaavat Myrsky-rahoitteisten projektien nuoret valtakunnallisessa tapahtumassa. Odotan innolla kumpaakin tapahtumaa.”

Koostettu esittely projektista

2010-05-02T09:57:00.000-07:00

Lupa liikkua projektin taustaa

Kuopiossa aloitti Suomen Kulttuurirahaston Myrsky-rahoitteinen projekti. Itäinen tanssin aluekeskus yhteistyökumppaneineen saattaa yhteen 13-17 –vuotiaat nuoret ja ammattitaiteilijat. Kaksivuotisessa Lupa liikkua –projektissa lähtökohtana ovat nuorten omat kiinnostuksen kohteet ja tarpeet, joiden mukaan taiteenlajit ja taiteilijat tulevat tutuiksi.

Tanssitaiteilija Anniina Aunola vastaa toiminnan sisällön suunnittelusta ja järjestelyistä. ”Nuoret tulevat toimintaan mukaan pieninä ryhminä, ja kukin ryhmä voi itse vaikuttaa siihen, millaista toimintaa tehdään ja mikä on projektin lopputulos”, Aunola kertoo. Kuopion kaupungin etsivän nuorisotyön henkilökunta paikallistaa nuoria, joilla ei ole muita harrastuksia tai jotka ovat muuten kiinnostuneita toiminnasta. Nuorten ryhmiä löytyy myös opettajien kautta. ”Osa toiminnasta suuntautuu myös nuorten kanssa töitä tekevien ihmisten tukemiseen, nuoren koko elinympäristöön vaikuttaen”, Aunola toteaa. Tavoitteena on ryhmätyön, itseilmaisun ja vuorovaikutuksen kautta lisätä nuorten luottamusta omaan itseen ja tulevaisuuteen.

Eri alojen ammattilaiset työskentelevät nuorten ryhmien kanssa ryhmien toiveiden ja tarpeiden mukaan lyhyitä tai pidempiä jaksoja. Kuopion erilaiset taiteelliset työryhmät ja yksittäiset taiteilijat avaavat toimintansa nuorille, jotka pääsevät seuraamaan eri alojen taideammattilaisten työntekoa ja taiteellista prosessia.

Projektin taustalla on Itäisen tanssin aluekeskuksen ja Kulttuuriareena 44:n (entinen Nuorisokeskus 44) yhteistyö. Kulttuuriseen nuorisotyöhön keskittyvä Kulttuuriareena 44 tarjoaa kotipesän Lupa liikkua –projektille ja mahdollistaa sen, että nuorten löytämä taidetoiminta voi jatkua ohjattuna myös projektin jälkeen. Kaupungin nuorisopalveluiden lisäksi mukana projektissa on Savonia-ammattikorkeakoulun musiikin ja tanssin yksikkö, jonka kautta tulevat pedagogit pääsevät harjoittelemaan nuorten ohjausta alan ammattilaisten kanssa.

Riistacrew

2010-04-26T05:45:00.000-07:00

Ryhmässä on 8 tyttöä ja he tekevät streetdancea. Ryhmä aloitti helmikuussa. He kokoontuvat Riistavedennuorisotalolla kerran viikossa opettajansa Mari Knuutilan kanssa ja lisäksi he pitävät yhden tunnin viikossa keskenään.

Tytöt toteavat, että Riistavedellä kaikki tuntevat kaikki ja niinpä tytötkin ovat tunteneet toisensa aina. Tanssia Riistavedellä ei ole juurikaan ollut mahdollista harrastaa, mutta nyt he ovat tekemässä koulunsa kevätjuhlaan esitystä jonka koreografiaa he työstävät kokoajan eteenpäin. Esityksessä heillä on musiikkina Fintelligens- Mikä Boogie kappale.

Esityksestä on tarkoitus kuvata myös musiikki video. Tyttöjen esitystä toivotaan vierailemaan myös Kuopioon esimerkiksi Varjofestivaalille joka pidetään 16.6.!

LUPA OLLA DRAMAATTINEN!

2010-04-21T23:55:00.000-07:00

DRAAMATYÖPAJA KUOPIOSSA 8.-9.5.2010

Opettajana teatteri-ilmaisun ohjaaja Risto Tarkiainen

Lupa liikkua-projekti tarjoaa 13-17 vuotialle nuorille mahdollisuuden tutustua teatteri-ilmaisuun. Kurssi on osallistujilleen ilmainen. Kurssipaikkana lauantaina on PUISTOKOULU ja sunnuntaina SOTKU. Molempina päivinä aloitetaan 14.00 ja lopetetaan 17.30. Välissä pidetään 30 min. evästauko.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Lupa Liikkua -projektin tanssitaiteilija-koordinaattorille:
anniina.aunola@gmail.com, p. 0505869396.

Jukka Horsmanheimo - ihmemies

2010-04-07T07:34:00.000-07:00

Jukka on opiskellut käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa (nykyinen muotoiluakatemia) ensin puusepäksi, minkä jälkeen tehnyt opintoja muotoilupuolella.

Hän aloitti Kuopion Ylioppilasteatterissa harrastajana, mutta pikkuhiljaa teatterista tuli ammatti. Jukka on tehnyt lähinnä kaikkea teatterialalla mm. näytelly, ohjannut ja kirjoittanut näytelmiä. Hän on tehnyt myös teatterin käytännöntöitä kuten lavasteita.
Lavasteita Jukka on tehnyt paljon myös tanssiteatteri Minimille.
Jukan työtä voisi kuvata se, että hän on se henkilö joka työryhmässä antaa taiteelliselle abstraktille ajatukselle konkreettisen muodon. Esimerkiksi hän on tehnyt katuteatterisaunan, puhuvan ja liikkuvan robotin, kakkaavat koirat jne.

Jukan mielestä haastavinta hänen työssään on teatterissa työskentely, se että koskaan ei ole samanlaista työpäivää, kaikki työ on erilaista ja ongelmat aina uusia. Mutta se on Jukan mielestä myös parasta hänen työssään ja juuri siksi hän ei näkisi itseään esim. toimistotyössä.

Jukka tekee lähinnä teatteriprojekteja, joiden kesto on useimmiten 2-3 kuukautta ja lyhyempiä irtokeikkoja. Lupa Liikkua! - projektissa Jukka on keikkatyöläisenä ryhmien videoiden editoinnin avustamisessa, ja tällä hetkellä työn alla on Volttipoikien video.

Jukan tulevaisuus on vielä avoinna, mutta hän näkee itsensä tekemässä saman tyylisiä hommia kuin tälläkin hetkellä.

Ruokateatteri - Liisa Ruuskanen

2010-03-31T06:23:00.000-07:00

Lupa Liikkua projekti vietti lauantaipäivän Haminalahdessa 10.4. Matkassa mukana oli nuoria projektin eri ryhmistä.

Mukaan päivän ohjelmaan mahtui mm. Liisa Ruuskasen Ruokateatteri, ja tässä nyt Liisan haastattelu =)

Mikä on Ruokateatterin tarkoitus?

- Rohkaista monipuoliseen ruokailuun ja tarjota osallistujille elämys.

Lyhyesti mitä ruokateatterin aikana tapahtuu?

-Syödään 3 ruokalajia, kuullaan ruokatarinoita ja lisätietoa raaka-aineista, mukaan mahtuu myös pienimuotoinen kokkikoulu , eikä pidä unohtaa tanssi- ja teatteriosuuksia.

Mikä on parasta työssäsi?

-Se kun näkee että ihmiset viihtyvät ja rentoutuvat. Sekä että heillä on hauskaa keskenään.

Mikä on haastavinta ruokateatterissa?

- Haastavimmaksi Liisa kokee ruokateatterin tuomisen uuteen ja erilaiseen tilaan. Ylipäätään valmistelut ovat se hankalin vaihe Ruokateatterissa.

Liisa haluaa kiittää Haminalahden porukkaa ja muistuttaa vielä että pitää muistaa syödä hyvin!

Ruokateatteri oli kaikenkaikkiaan mahtava kokemus! Ruoka oli hyvää ja ihmiset mukavia. Teatteriosuuksia oli sopivasti ja ne olivat tosi hienosti toteutettu. Itselleni jäi ainakin mieleen "Goottimuija", joka oli ihan mahtava :D!

SADETTAJA KULTTUURIAREENAN VIERAANA

2010-03-31T06:04:00.000-07:00

Sadettaja- ryhmä esitti improvisaatiota kulttuuriareena 44:lla tiistaina 13.4. ryhmälle Lupa liikkua-projektissa mukana olevia nuoria ja Kulttuuriareenalla juuri kyseisenä iltana hengaaville nuorille. Katsomossa oli myös useita nuorisotyön tekijöitä.

Esiintyjäryhmään kuuluu kaikenkaikkiaan 20 henkilöä, mutta juuri tähän esitykseen oli arpomalla valittu 5, jotka olivat:

Virpi "Ipu" Rautsiala, näyttelijä joka oli miettinyt omalla tahollaan improteatteria ja lopulta päätynyt yhteistyöhön muusikko Antin kanssa.

Antti Raekallio esittävien alojen läänintaiteilija, muusikko joka on aikaisemminkin tehnyt vastaavia juttuja ja päätyi Virpin kanssa perustamaan ryhmää ja tekemään yhteistyötä tässä projektissa.

Risto Tarkiainen, joka on teatteri-ilmaisun ohjaaja ja hahmoterapeutti. Risto lähti sadettajaan mukaan Virpin pyynnöstä.

Tanssija Riikka Puumalaisen Virpi pyysi mukaan ryhmään kokeilumielessä.

Sami Kojonen, näyttelijä-laulaja lähti mukaan kun kuuli jostakin ryhmän olomassaolosta ja ajatteli, että improaminen voisi olla hauskaa.

Ryhmä syntyi kun kukin omalla tahollaan halusi juuri tällaista toimintaa osakseen. Ryhmän tarkoitus on tehdä impro-teatteria hyvässä hengessä tietyssä porukassa, jotta jokainen voi ylläpitää omaa ammattitaitoaan. Ryhmä on ollut olemassa n. vuoden ajan ja tämä keikka oli ensimmäinen improkeikka tällä porukalla.
Esitys oli siis täysin improvisaatiota. Yleisö osallistui keksimällä paikkoja ja aiheita, joihin ryhmän tekeminen pohjautui. Tulevaisuudessa He haluaisivat tehdä improteatteria niin paljon kuin on mahdollista, koska se on niin hauskaa ja yllättävää ja sopii monenlaisiin tilanteisiin.

Omasta mielestäni esitys oli kiinnostava ja hauska ja tuntui että se vain parani loppua kohti. Esitys sai itsenikin innostumaan improvisaatiosta! Suosittelen kovasti
improteatterin katsojaksi tai tekijäksi tulemista kaikille!

Sivuhenkilönä työpaja

2010-03-31T05:53:00.000-07:00

Sivuhenkilönä on sana- ja teatteritaidetta yhdistävä, kouluväkivaltaa käsittelevä työpaja, jota ylläpitävät Marjo Meriranta ja Anni Marin.

Miten päädyitte sanataiteen ja teatteri-ilmaisun ohjaajiksi?

Marjo: sanataide lipui elämääni yllättäen, oman kirjallisuusharrastuksen ja -intohimon sekä varsin teoreettispainotteisten yliopisto-opintojen kautta. Olen koulutukseltani kirjallisuudentutkija (FM) ja minua kiinnosti jo opintojen alusta saakka kirjallisuuden ja kirjoittamisen vaikutus yksilöön - näin pähkinänkuoressa. Teen sanataideohjausta ja kirjallisuuskasvatusta "toisen ammattini", kustannustoimitustyön, ohella, ja nämä tukevat toisiaan sekä antavat toisilleen jännittävää vastapainoa.

Anni: Olen nuoresta lähtien ollut kiinnostunut teatterista ja harrastanut sitä paljon mutta en koskaan tuntenut intohimoa olla lavalla ja näytellä. Yhteishenki lavan takana, draaman analysointi ja heittäytyminen mielikuvituksen varaan oli SE JUTTU miksi tahdoin olla mukana. Lukion jälkeen löysin sattumalta tällaisen ammattinimikkeen (keväällä 2005 nimike ja koulutus oli vielä täysin tuntematon kaikkialla) ja Keski-Pohjanmaan amk:n painotus juuri soveltavaan teatteriin (eli kun teatterilla osallistetaan ja sitä sovelletaan erilaisiin käyttötarkoituksiin ja ryhmille - ei tehdä vain esityksiä) tuntui valtavan mielenkiintoiselta. Pääsin sisään ja opiskelujen aikana, sekä työelämän kautta, olen täysin vakuuttunut että olen omalla alallani. Mielenkiintoisempaa kuin esiintyä itse, on antaa muille välineitä olla näkyvillä ja heittäytyä draamaan.

Milloin ja miten syntyi sivuhenkilönä-työpaja?

Marjo: Sivuhenkilönä-työpajan syntyhistoria löytyy blogistamme (sivuhenkilona.blogspot.com). Lyhyesti: tunnemme toisemme lukio-vuosista, opiskelimme tahoillamme ja Annin muutettua Kuopioon viime syksynä löysimme toisemme, ajatuksemme kietoutuivat yksiin ja syntyi Sivuhenkilönä.

Miksi aiheena juuri kouluväkivalta?

Marjo: Valitettavasti kouluväkivalta on aina ajankohtainen aihe, jonka kitkemiseen kenelläkään ei tunnu olevan toimivia työvälineitä. Annin mielessä aihe oli pyörinyt jo useiden vuosien ajan, tässä työpajassa se sai lopullisen muotonsa.

Anni: Koska kouluväkivalta on valitettavan tuttu aihe kaikissa kouluissa, oli odotettavissa että sen vastaanottaminen kouluissa olisi avointa. Näin koulut ja oppilaat pääsevät teeman ohella tutustumaan myös taidetyöpajatyöskentelyyn - jota yleisesti on liian vähän tarjolla.

Millainen vaikutus työpajallanne on ollut?

Marjo: Työpajan vaikutukset ovat olleet moniulotteiset. Palautteiden mukaan se on todella tehnyt vaikutuksensa ja saanut nuoret ajattelemaan paitsi kiusaamista myös "sivuhenkilöyttä" yhä enemmän ja miettimään omaa käyttäytymistään kiusaamistilanteessa. Toisaalta nuoret ovat sukeltaneet työpajatoiminnassa myös kiusatun maailmaan ja saaneet kosketuksensa myös siihen, millainen kokemus kiusaamistilanne kiusatulle on.

Anni: Kuten edellä jo avasinkin, niin työpaja on antanut oppilaille myös uudenlaisia kokemuksia oppimisesta taiteen avulla. Moni on ollut yllättynyt heittäytymisestään/rohkeudestaan. Työpaja on antanut myös uudenlaisia onnistumisenkokemuksia oppilaille.

Lyhyesti mitä työpajassa tapahtuu?

Lyhyesti: teemme kouluväkivaltaan liittyiä sanataide- ja draamaharjoituksia.

Anni: Tilana on tavallinen luokkatila jonka "lavastamme" teeman mukaisesti. Sanataideosiossa oppilaat saattavat esimerkiksi kirjoittaa blogi- tai päiväkirjamerkintöjä tai analysoida lehtiartikkeleita. Draamassa perehdytään erilaisiin sivuhenkilö-rooleihin ja kokeillaan fiktiivisessä kohtauksessa, miten kiusaamistilanteeseen voi puuttua.

Omasta mielestäni työpaja oli mielenkiintoinen ja oli kivaa heittäytyä eri hahmojen rooleihin. Sain myös uutta näkökulmaa koulukiusaamisesta ja tiedän tulevaisuudessa miten toimia kiusaamista koskevissa tilanteissa paremmin.

Henna esittelee Liikuttajan: Mari Knuutila

2010-03-31T05:50:00.000-07:00

Mari 25v. aloitti showtanssin ala-asteella Lappeenrannassa. Balettia hän alkoi tanssia 18- vuotiaana. Mari on käynyt lukion ja valmistunut tanssinopettajaksi ammattikorkeakoulun tanssinopettajalinjalta. Mari opiskelee tällä hetkellä ammattikorkeakoulussa fysioterapeutiksi. Tanssinopettajakoulutuksen lisäksi Mari on käynyt pilates-ohjaaja koulutuksen.

Lupa liikkua -projektissa Mari opettaa mm. hiphoppia "Levottomat jalat" ja "Riistacrew" -ryhmille.

Miten päädyit mukaan Lupa liikkua-projektiin?
-Anniina pyysi mukaan. Anniina on ollut Marin tanssinopettaja AMK:ssa.

Haastavinta tanssimisessa?
-Se miten ihmisten erilaiset kehot kestävät tanssimisen vaatimukset.

Mitä ajattelet tekeväsi tulevaisuudessa?
Mari haluaa tulevaisuudessa opettaa tanssia sekä kehonhuoltoon ja hallintaan liittyviä metodeja.

Mikä on parasta tanssimisessa?
- Tanssinilo, monimuotoisuus, loputtomat mahdollisuudet sekä tunne siitä, että saa liikkua ja tanssia.

Henna esittelee Liikuttajan: Miina Saren

2010-03-31T05:38:00.000-07:00

Miina 32v aloitti 4 vuotiaana harrastamaan klassista balettia, ja jatkoi sitä 7 luokalle asti, hän on myös harrastanut itämaista tanssia ja flamencoa. Sekä lisäksi tanssin ammattikoulutuksissa on tullut opittua monia muitakin tanssilajeja (esim. jazz ja nykytanssi).
Miina on opiskellut käsi- ja taideteollisessa koulussa 2,5 vuotta artesaaniksi. Lisäksi hänellä on parturi-kampaajan- ja tanssijan koulutus Outokummun tanssilinjalta. Tällä hetkellä hän opiskelee Ammattikorkea koulussa tanssinopettajaksi

Kuinka päädyit mukaan lupa liikkua- projektiin?
- Miina on tehnyt Anniina kanssa yhteistyötä eri projekteissa ja on sitä kautta työharjoittelu jaksolla.

Mitä olet tehnyt/ teet projektissa?
-Harjoittelee tanssinopetusta "levottomat jalat" ryhmän opettajana.

Millaista on olla työharjoittelussa lupa liikkua projektissa?
Miinan mielestä on ollut antoisaa ja mukavaa opettaa juuri levottomat jalat- tanssiryhmää ja Miina onkin tykännyt kovasti ryhmästä kuin myös ryhmä hänestä!

Mitä aiot tulevaisuudessa tehdä?
- Miina haluaisi toimia laajasti tanssitaiteen parissa, opettaa tanssia ja tehdä taidetta niin että nämä liittyisivät toisiinsa jollakin tavalla.

"levottomat jalat"

2010-03-31T05:03:00.000-07:00

Mistä kaikki alkoi?

-Omani ja ystäväni tie kyseiseen tanssiryhmään kävi sitä kautta että Vinkkelin nuoriso-ohjaaja Tuija mainitsi asiasta tammikuussa leirillä ollessamme. Olimme ystäväni kanssa jo pitkään miettineet uuden harrastuksen aloittamista ja tämä oli loistava tilaisuus viedä asia mietiskelyvaiheesta toteuttamiseen.

Mitä on tehty?

-Olemme saaneet itse vaikuttaa paljon siihen mitä tapaamisissa tehdään. Tähän mennessä olemme mm. Kokeilleet afrikkalaisia tansseja Anniinan johdolla, tanssineet hiphoppia Marin kanssa, sekä Miinan kanssa on tehty impulssiharjoituksia ja nykytanssia.

Vietimmepä sen yhden viikonlopunkin Haminalahdessa ihmissusi-pelin, hyvän ruoan ja tietysti tanssin parissa. Mukaan mahtui myös Sivuhenkilönä-työpaja, josta kirjoittelen myöhemmin tarkempaa tietoa.

Mitä nyt?

-Tällä hetkellä tapaamiset vierähtävät pääosin hiphopin ja nykytanssin merkeissä Marin ja Miinan johdolla.

Hei! olen blogin uusi ylläpitäjä

2010-03-30T04:14:00.001-07:00

Hei!

Toimin Anniinan "assistenttina" kuuden viikon pituisen työjaksoni ajan (29.3 - 12.5), mutta torstait ja perjantait vietän koulun penkillä ja jakson puolivälissä olen viikon pituisella leirillä koulun kanssa.
Käyn 9.luokkaa Jynkänlahdenkoulun tekevä-ryhmässä, joka kuuluu Omaura-projektiin.
Lisäksi olen tanssiryhmässä, jota Anniina kutsuu nimellä "levottomat jalat", mutta ryhmän nimi tulee luultavasti vielä muuttumaan.
Työtehtäviini tulee varmasti kuulumaan kaikenlaista mukavaa, mutta nyt ensisijaisesti rupean ylläpitämään tätä blogia, ja tuloillaan on monien mielenkiintoisten ihmisten haastatteluja sekä tarkempaa esittelyä lupa liikkua-projektin eri ryhmistä.

-Henna

Lupa Liikkua Haminalahdessa: Ruokateatteria!

2010-03-30T00:53:00.000-07:00

”Teatterin keinoin toteutettu interaktiivinen ruokateatteriesitys nuorille"

Ruokatunti tarjoaa nuorille puolentoista tunnin pituisen yhteisöllisen elämyksen ruokailun ja ruoan parissa. Illan aikana tarjoillaan kolmen ruokalajin menu; Peruna-ruccolakeittoa, ”gourmet hampurilainen” ja jälkiruuaksi suklaakakkua minttukermalla. Annokset suunnitellaan sopiviksi nuorten makuun, painottaen ruuan puhdasta alkuperää, kotimaisuutta ja terveellisyyttä. Ruokalajien väleissä esitetään ruokateatteria tanssin ja teatterin keinoin. Esityksissä nähdään pätkiä myöhemmin vuonna 2010 toteutettavasta koululaisille suunnatusta ruokateatteriesityksestä ”Ruokatunti”. Esitys ottaa nuoret mukaan toimintaan, tarjoiluun ja pieniin ruoan valmistustehtäviin. Katsojien makuhermoja testataan myös makutietokilpailulla.

Tervetuloa Ruokateatteriin! T. Liisa ja Harri

WWW.RUOKATEATTERI.COM

KUTSU 10.4. LAUANTAINA TAITEEN ILTAAN!

2010-03-29T14:56:00.000-07:00

LUPA LIIKKUA PROJEKTI KUTSUU SINUT…

HAMINALAHDEN LEIRIKESKUKSESSA JÄRJESTETTÄVÄÄN TAITEEN ILTAAN

10.4. 2010 LAUANTAINA

Kuljetus:

klo 15.00 Kulttuuriareena 44-Keskusta

klo 15.15 Rytö-Neulamäki

klo 15.30 Sale-Jynkkä

klo 15.40 Pinari-Petonen

Paluu kotikonnuille saman illan aikana 22 mennessä.

Ilmoittaudu mieluiten tekstiviestillä

KERRO NIMESI JA PAIKKA JOSTA LÄHDET KYYTIIN. JOS LAITAT VIESTIN MUUSTA KUIN OMASTA NUMEROSTASI LAITA VIESTIIN VIELÄ PUHELINNUMEROSI.

Anniina Aunola

p.0505869396, anniina.aunola@gmail.com

lisätietoa projektista: www.lupaliikkua.blogspot.com

Mitä tehdään ja missä 2. päivitys!

2010-03-11T07:07:00.001-08:00

"Levottomat jalat" -ryhmän leiriviikonloppuna oli sanataidetyöpajan ja tanssimisen lisäksi hyvin koukuttavaa pelata Ihmissusi peliä. Tytöt kehittyivät paitsi pelaajina myös pelinvetäjinä hyviksi tarinankertojiksi. Leirin jälkeen yksi ryhmäläisistä alkoikin työharjoittelunaan suunnitella ja toteuttaa elämystilaa jossa peliä olisi entistä jännittävämpi pelata. Ryhmästä hän sai kaverikseen toisenkin tytön, jonka kanssa he ovat käyneet nyt ohjaamassa Ihmissusipelisession Vuorelan nuorisotilassa. Tyttöjä saa kuulemma tilata keikalle toistekin!
Ryhmä jatkaa kokoontumisiaan Kulttuuriareena 44:ssä katutanssin ja tanssinope Mari Knuutilan kanssa. Ryhmäläiset toivoivat, että kokoontumisia olisi useammin ja niinpä hiihtoloman jälkeen tytöt tapaavat maanantain lisäksi myös tiistaisin Kulttuuriareenan discohuoneessa.

"Volttipojat" ovat kehittyneet volttiartisteista myös keittiömestareiksi...
"Voltteja ja ruokaa"-ryhmä on tavannut jo useampia kertoja, volttien, videonkatsomisen ja vohvelien merkeissä. 24.3. keskiviikkona on pizzan paiston vuoro, ja tällöin pitäisi suunnitella kutka pääsevät videonteko talkoisiin. Muille riittää puuhaa jatkon suunnittelussa:
Missä juhlistetaan videon ensi-iltaa? Keitä kutsutaan ja ennenkaikkea mitä vieraille videoelämyksen lisäksi tarjotaan?!

"Riistacrew" porukka on jatkanut torstain tanssituokioitaan, ohjaajan vatsatauti-poissaolostakin välittämättä! Riistaveden tytöiltä homma hoituu ja Mari Knuutilan avustuksella syntyy keväämmällä ensi-iltaan tuleva Hip hop-esitys.

"7h kerho" pitää nyt pientä taukoa keskiviikko sessioistaan palatatakseen vielä huhtikuun lopulla huipentamaan kevään. Tarkoituksena on suunnitella yhteinen esitys vanhempainiltaan/kevätjuhlaan. Esitys todennäköisesti sisältää rytmijuttuja, joissa 7h tytöt ja pojat olivat varsin taitavia! Anniina haaveilee saavansa ennen tätä esityssessiota käsiinsä sellaisen rytmilaatikon josta voisi taikoa kehon ja rumpusetin lisäksi entistä ihmeellisempiä ääniä...

Rytmistä taitavuutta oli selkeästi nähtävissä myös uutena ryhmänä tiistaisin kokoontuvilla "Vaihtareilla". Ryhmän nimi syntyy siitä, että heillä on edessään kesäkuussa espanjalaisten nuorten kulttuurivaihtovierailu. Vaikka ryhmä varmaankin jatkossa edelleen panostaa sanattomaan kohtaamiseen=kansainväliseen kehonkieleen tanssiin ja rytmiikkaan, niin eniten tällä ensimmäisellä kerralla ryhmää innostivat "sanakerrallaantarinat". Teatteri-ilmaisun maailmaan on tarkoitus siis sukeltaa jatkossa syvemmälle niin, että Anniinan työparina toimii ohjaaja Risto Tarkiainen. Tiistaina 13.4. Vaihtarit saavat vieraakseen teatteri-improvisaatioon erikoistuneen SADETTAJA- ammattilaisryhmän. Tälle kerralle ovat tervetulleita myös muut Lupa liikkua-ryhmät, tiedossa yleisöosallistumista vaativaa, hauskaa ja haastavaa improteatteria!

Lupa liikkua voisi tehdä yhteistyötä Suomen huippujen kanssa???

2010-02-17T15:00:00.001-08:00

Jos hyvin käy, Lupa liikkua projektilla voisi olla mahdollisuus saada yhteistyökumppanikseen suomalaisen huippukoreografin Arja Tiilen ryhmä johon kuuluu mm. breikkareita, dj ja esimerkiksi notkeusakrobaatti!

Tapasin nykytanssin Sivuaskel-festivaalilla Helsingissä Arjan, jonka kanssa suunniteltiin jo rohkeasti yhteistä tulevaisuutta!
Jos Kuopion porukat innostuvat voisi Arjan ryhmästä tulla työpajan pitäjiä Kuopioon ja työapajojen lisäksi olisi mahtavaa saada koko ryhmän esitys Kuopioon. Arja on luvannut laittaa meille nähtäväksi linkkejä videoklippeihin josta näemme, että mistään ihan tavallisista tallaajista ei ole kyse!

Volttipojat ja kuvaussessio 17.2.

2010-02-17T14:44:00.000-08:00

Kuopiohallilla kuvattiin 2. sessio poikien temppuilua, jota he tulevat Vinkkelille katsomaan ensi viikon keskiviikkona 24.2. Katselun jälkeen toteutetaan vohvelikestit!
Trampoliini- ja monttuosuudet saatiin varsin hienosti purkkiin, mutta parkourrata ja puomi jäivät vielä tavoitteesta. Parkourradalta tallentui muutaman pojan huimat temput, mutta seuraavalla hallikerralla 5.3. pitänee aloittaa siitä, jotta voimat eivät olisi keneltäkään kaikonneet. Puomilla toteutettiin ihan kaksituntisen tuokion lopuksi hienoja kaanon koreografioita, joissa joka toinen poika kaatui eri suuntaan ja jäljelle jäi yksi puomia eteenpäin juokseva heppu.. Tästä otoksesta saadaan todennäköisesti hieno lopetus dvd:lle!

Levottomat jalat ja hip hopin salat

2010-02-17T13:21:00.000-08:00

Tanssinopettaja Mari aloitti maanantaina 15.2. Levottomat jalat -ryhmän kanssa tutustumisen hip hoppiin. Tytöt tekivät yhdessä perusaskelia ja tanssinope harjoittelija Miina piti huolta, että tunnilla oli edelleen läsnä myös luova tanssi. Impulssiharjoitukset johdattelevat mukavasti hip hopille tyypillisiin reaktioketju-liikkeisiin. Monet hip hopin liikkeet ovat alunperin tuttuja myös afrikkalaisesta tanssista jossa on perinteisesti matkittu eläintenliikkeitä sekä erilaisia luonnonilmiötä.
Tytöt tekivät tunnilla perusaskelten lisäksi myös hienoja liikesommitelmia jotka esitettiin ilman musiikkia ja musiikin kanssa, jotta nähtiin miten musiikki vaikuttaa liikkeisiin. Viikonlopun leirillä päästään entistä syvemmälle tanssiin ja jos tyttöjen toivomuksesta aloitetaan tanssitreenaaminen kaksi kertaa viikossa on keväällä kasassa varmasti mainio tanssipätkää esim. videoitavaksi ja myös esitettäväksi esim. Kuopio Tanssii ja Soin varjofestarilla...
Varjofestarista kuulet myöhemmin varmasti lisää, mutta sen verran voin jo kertoa, että varjofestarin päätapahtuma on keskiviikkona 16. kesäkuuta!

7h kerho ja tuijatuspeli ja kiipeilykerta

2010-02-17T12:59:00.000-08:00

Tuijatuspeli nimi tulee siitä, että Tuija (vinkkelin nuoriso-ohjaaja) oli peleissä ihan huippu!
Kaikki ryhmäläiset olivat kyllä todella hienolla meiningillä mukana katsepeleissä ja rytmikehitelmissä. Seinäkiipeily sujui myös hienosti ja kun kiipeilyä vähän veilä harjoitellaan uskaltaa yhä useampi kokeilla ja päästä yhä korkeammalle.

Tuijatuspeleistä toinen oli sellainen jossa piti ensin katsoa lattiaan ja sitten yhtäaikaa nostaa katse ja katsoa selkeästi johonkuhun piirissä olijaan. Jos se ketä katsoi katsoi takaisin putosi pelistä, mutta jos se ketä katsoi katsoi jotakuta toista, säilyi pelissä.

Toisessa peleistä katse kiersi aina vasemman kautta piirissä seisojia kunnes katse osui oikealla puolella olevaan ja katse lähti kiertämään alusta. Kun katse sattui osumaan johonkuhun piirissä, tuli pyrkiä tuijottamaan toista pokkana kunnes pokka pettää. Pelistä voidaan sopia putoavaksi se kuka ensiksi nauraa.

Kehitelmiä:
1. Katsekontaktin saaneet voivat vaihtaa paikkaa
2. Vaihdetaan paikkaa niin, että katsekontakti ei irtoa ollenkaan vaan kuljetaan selkä edellä toisen paikalle, eli tehdään ns. elokuvakohtaaminen.
3. Katsekontakti-kaverin kanssa vaihdetaan paikkaa ja tervehditään eri tavoin
4. Kohdattaessa vedetään tai nojataan kaverin kanssa

Lopuksi kehittelimme heimo tervehdykset.
Parit kehittelivät ensin vähintään 5 liikettä jotka opetettiin toiselle parille, jotta saatiin pitkä tervehdys sarja omasta kehitelmästä ja toisten kehitelmästä yhdistämällä.

7h kerholla norsu leivänpaahtimessa

2010-02-10T06:22:00.000-08:00

Pinarilla kokoontuva 7h kerho jakautui tänään kahteen ryhmään. Toiveiden mukaisesti puolet porukasta pääsi pelaamaan nuoriso-ohjaaja Jaskan kanssa kaupunkisotaa (tälle pelille taitaa olla joku mukavampikin nimi?) ja puolet jatkoi Anniinan kanssa ryhmäpelejä.
Reaktio ja rytmipeleissä olivat mukana myös ope Tiina ja nuoriso-ohjaaja Tuija. Muusikkona toimi edellisen kerran tapaan Tatu.

Pelit jotka teimme:
KOPPI-HEITTO
Otetaan näkymättömästä pallosta koppi-jonka jälkeen sanotaan omanimi, sitten läiskäytetään käsistä ns. heitto joka kohdistetaan jollekulle toiselle piirissä. Kun kaikkien nimet on käyty läpi ei enää sanota omaa nimeä vaan se kenelle heitetään. Pelistä kehitettiin myös nopea reaktio peli jossa naapurille voi heittää suoraan yhdellä äänellä, ja muille piirissä kopin kautta eli kahdella äänellä. Nimiä ei enää tarvitse sanoa jos heiton suunta ja katsekontakti on riittävän selkeä.
Kun peliin haluttiin lisää haastetta jalat tallustavat perussykkeen tahdissa. Toivomus oli, että pelaajat tekisivät paljon mokia(=heittäisivät esim naapurilleen kahden läiskäyksen koppiheittoja tai muille piirissä vahingossa vain pelkän heiton kautta), ja sen jälkeen pääsisivät tanssimaan iloisen mokaamisen tanssia.

NORSULEIVÄNPAAHTIMESSA
Keskellä olija pyörii sormi ojossa kunnes musiikki pysähtyy. Se keneen sormi osoittaa on keskushenkilö pyörijän huutamassa kuvassa. Kun pyörijä huutaa esim. Norsu, keskushenkilö tekee norsun kärsän ja keskushenkilön molemmilla puolilla olevat esittävät ulospäin höröttäviä norsun korvia, esim. käsiensä avulla. Muita kuvia olivat tällä kertaa leivänpaahdin, jossa leipä hyppii keskellä ja reunahenkilöt muodostavat käsillään paahtimen leivän ympärille, james bond jossa keskihenkilö uhkaa aseella ja reunahenkilöt ovat bondtyttöjä, hula hula jossa keskimmäinen pyörittää lantiotaan reunahenkilöt ovat ulospäin kaartuvia palmuja jne... sekä näiden sekoitukset, norsu/james bond leivänpaahtimessa jne.. Ryhmät keksivät itse myös
kuvien aiheita: Pekoni, luumu, pekoniluumu, tiikeri, vaahtosammutin, heavy rock, hiihtäjä auringossa, kuorma-auto... kun kuvan rakennus takkuilee tai menee jotenkin muuten vinksalleen saa mokailija tulla piirin keskelle pyörimään ja valitsemaan kuva-aiheita.

7h kerholaisten kanssa juteltiin tuokioiden tavoitteesta, siitä että tavoitteena on tässä ryhmässä olemiseen tottuminen ja yhteisten juttujen onnistuminen. Onnistumisen edellytyksenä on kaikkien osallistuminen ja se puolestaan edellyttää rohkeutta myös epäonnistua. "Iloisen mokaamisen taito" on varmasti harjoittelun alla seuraavallakin kerralla jolloin puolet ryhmästä vuorollaan pääsee taas ryhmän toiveiden mukaisesti kokeilemaan seinäkiipeilyä tai "vuorikiipeilyä" miksi sitä itse tunnun koko ajan kutsuvan.

2010-02-09T05:13:00.000-08:00

Volttitytöt (lue:pojat)
saivat ideat lentämään!

Volttimontturyhmästä oli koolla Vinkkelin tiloissa maanantaina 8.2. 5 poikaa.
Pojat katselivat aiemmin Kuopiohallissa kuvattua kuvamateriaalia jonka Sotkun tekniikka vastaava Tuomas oli dvd:lle koostanut. Samaan aikaan kun katselimme temppuiluvideota soi musiikki joka toi toistaiseksi täysin käsittelemättömään kuvamateriaaliin entistä enemmän vauhdin ja liikkeen tuntua.

Pojat saivat hyviä ideoita siitä, miten seuraavalla hallivuorolla (17.2. ke) voidaan kuvata lisää ja paremmin suunniteltua materiaalia. Ensin pojat aikovat hyppiä montussa, sitten trampoliinilla, sitten kuvataan parkour rataa ja lopuksi taisteluja puomilla. Kuvakulmat saa valita aina kukin kuvaaja, kameraa vuorotellaan poikien kesken. Vaatetuksenkin pojat suunnittelivat: Musta valkoinen teema toteutuu joko mustalla tai valkealla t-paidalla ja vastavärisillä collareilla.

Sovittiin myös, että tuon tälle harjoituskerralle eväät, viiden suunnitteluryhmässä olleen pojan lisäksi paikalle tulee todennäköisesti vielä 4 temppuilijaa, joista kaksi oli temppuilemassa videolla jo ensimmäisellä kuvaus kerralla. Itseni lisäksi paikalle tulee tietenkin autoileva nuorisotyöntekijä Reetta ja liikkumisexpertti Miina.

Uutta materiaalia tullaan taas katsomaan Vinkkelin tiloihin seuraavan viikon aikana, tällöin pojat ovat luvanneet tuoda itse valitsemaansa musiikkia, yksimielisesti (?) tyylilajiksi valikoitui tekno. Tällä kerralla tehdään myös suunnitelmaa editointia varten. Nyt jo on suunnitteilla, että epäonnistuneista tempuista tehtäisiin nopeutettu versio ns. extra raidaksi dvd:lle, musiikkikin oli tähän pojilla jo selvä (Benny Hill-tunnari).

2010-02-08T05:13:00.000-08:00

Lupa liikkua yökylässä!

Haminalahden leirikeskuksessa on lauantaina 20.2. mahdollisuus kokea toiminnallinen yökylä.

Ohjelma:
12.00 asettuminen taloksi
13-15.00 Sivuhenkilönä työpaja
Sanataidetta ja teatteri-ilmaisua yhdistävä tuokio, jonka ohjaajina toimivat
Marjo Meriranta ja Anni Marin
Ruokailua ja huokailua
17-19.00 Tanssin taikaa
Mukavaa yhdessä oloa ja eloa
Kotiin lähtö aamupalan jälkeen

mitä tehdään ja missä?

2010-02-05T14:25:00.000-08:00

Tämän hetkinen päivitys siitä, mitkä ryhmät ovat aloittaneet ja missä toimitaan.

Maanantaisin kokoontuvat Kulttuuriareena 44:ssä "Levottomat jalat". Meitä on ollut ryhmässä yhteensä 10 ihastuttavaa nuorta naista (lasken tähän itseni ja nuoriso-ohjaaja Tuijan mukaan. .) Tapaamisissa on käytetty aikaa tutustumiseen ja viritelty tanssiin tutustuminen luovalla tanssilla. Ensi viikolla tanssinopet Miina ja Mari aikovat läsnäolollaan sulostuttaa ryhmää, ajatuksena on, että he kanssani voisivat myös tutustuttaa halukkaita syvemmälle tanssin ihmeelliseen maailmaan.

Keskiviikko on ollut nyt muutaman kerran "Riistacrew" päivä, näin on vielä ensi viikollakin mutta päivä muuttuu todennäköisesti tanssinope Marin pääsemisten mukaisesti jatkossa toiseksi. Riistaveden Mantulla kokoontuvassa ryhmässä on 8 nuorta naista jotka ovat jo pitkään toivoneet että Riistavedelläkin voisi harrastaa tanssia. Mari aloitti opettamaan tytöille street-dancea ja muuvit sujuivat varsin ansiokkaasti jo ensimmäisellä tunnilla.

Keskiviikko on ollut ja tulee olemaankin Petosen Pinarilla kokoontuvan "7h-ryhmän" toimintapäivä. 18 nuoren ryhmä saa kokoontua Pinarille koulupäivän aikana terveystiedon tunneillaan. Viimeksi teimme yhdessä Astan ja Sakun kanssa tutustumiseleikkejä, reaktio- ja rytmipelejä, ensi viikolla on luvassa nuorten oman toiveen mukaisesti kaupunkisotaa puolen ryhmän kesken ja toinen puoli jatkaa tutustelua toisiinsa ja ryhmäaktiviteetteihin.

Kuopio hallilla on nähty taitavat Volttipojat ja kuvattu heitä videolle. Sen verran vauhdikasta menoa, että edes päälukua en saanut laskettua. Mukana menossa olivat nuoriso-ohjaajat Reetta ja Annukka. Kuvausluvan antaneet pojat saapuvat ensi viikon maanantaina Vinkkelin tiloihin katsomaan kuvattua. Kuvattu materiaali on jo varsin lennokasta, että siitä saisi jo nyt hienon esittelyvideon poikien taidoista. Videoiden kuvaaminen, kuvankäsittely, musiikin liittäminen kuvattuun.. entistä hurjempien temppujen harjoittelu ja ennennäkemättömien temppujen kuvaaminen.. Volttipojilla on varsin paljon vaihtoehtoja tulevaisuuden tekemisiksi!

lupa liikkua on alkanut tiedottaa itsestään

2010-02-05T14:00:00.000-08:00

tänään 5.2. julkaistiin seuraavanlainen teksti Sttl:n (Suomen tanssitaiteilijain liiton) verkkolehdessä, sama teksti on todennäköisesti tulossa myös moneen muuhunkin paikkaan perustiedotteena:

Myrsky liikuttaa nuoria

Kuopiossa aloitti jo toinen Suomen Kulttuurirahaston rahoittama Myrsky-projekti. Itäinen tanssin aluekeskus yhteistyökumppaneineen saattaa yhteen 13-17 –vuotiaat nuoret ja ammattitaiteilijat. Kaksivuotisessa Lupa liikkua –projektissa lähtökohtana ovat nuorten omat kiinnostuksen kohteet ja tarpeet, joiden mukaan taiteenlajit ja taiteilijat tulevat tutuiksi.

Tanssitaiteilija Anniina Aunola vastaa toiminnan sisällön suunnittelusta ja järjestelyistä. ”Nuoret tulevat toimintaan mukaan pieninä ryhminä, ja kukin ryhmä voi itse vaikuttaa siihen, millaista toimintaa tehdään ja mikä on projektin lopputulos”, Aunola kertoo. Kuopion kaupungin etsivän nuorisotyön henkilökunta paikallistaa nuoria, joilla ei ole muita harrastuksia tai jotka ovat muuten kiinnostuneita toiminnasta. Nuorten ryhmiä löytyy myös opettajien kautta. ”Osa toiminnasta suuntautuu myös nuorten kanssa töitä tekevien ihmisten tukemiseen, nuoren koko elinympäristöön vaikuttaen”, Aunola toteaa. Tavoitteena on ryhmätyön, itseilmaisun ja vuorovaikutuksen kautta lisätä nuorten luottamusta omaan itseen ja tulevaisuuteen.

Eri alojen ammattilaiset työskentelevät periodimaisesti nuorten ryhmien kanssa. Sotkun teatteritilan esitykset avaavat toimintansa nuorille, jotka pääsevät seuraamaan esittävien alojen ammattilaisten työntekoa ja taiteellista prosessia.

Projektin taustalla on Itäisen tanssin aluekeskuksen ja Kulttuuriareena 44:n (entinen Nuorisokeskus 44) yhteistyö. Kulttuuriseen nuorisotyöhön keskittyvä Kulttuuriareena 44 tarjoaa kotipesän Lupa liikkua –projektille ja mahdollistaa sen, että nuorten löytämä taidetoiminta voi jatkua ohjattuna myös projektin jälkeen. Kaupungin nuorisopalveluiden lisäksi mukana projektissa on Savonia-ammattikorkeakoulun musiikin ja tanssin yksikkö, jonka kautta tulevat taidepedagogit pääsevät harjoittelemaan musiikin ja tanssin soveltavaa käyttöä alan ammattilaisten kanssa.

Lisätietoja projektista: Tuottaja Johanna Tähtinen, Itäinen tanssin aluekeskus, pk.aluekeskus@elisanet.fi tai 0440 553009
Lupa liikkua-projektin tanssitaiteilija-koordinaattori Anniina Aunola, anniina.aunola@gmail.com , 050 5869396

olen varsin tyytyväinen tekstiin muuten, paitsi että siinä oma roolini näyttäytyy lukijoille todennäköisesti enemmän koordinaattorina kuin itse taiteen tekijänä. Mikä toki tulevaisuudessa mahdollista sekin. En jaksa viritellä muutosta noin pienen asian vuoksi. Mutta jos joku muu huomaa jotain muuta korjaamisen aihetta saa luvan kommentoida, niin että ei levitellä maailmalle mitä tahansa epämääräistä tietoa!