Anskun ja Riinan yhteismietteet Juhasta

Kävimme yhdessä katsomassa Minimin eeppisen Juha-tanssinäytelmän. Esityksen jälkeen keskustelu kävi kiivaana naurunremahdusten lomassa.

Riina:

Päällimmäiseksi tunnelmaksi esityksestä välittyi "ei-seksuaalinen", puhdas intohimo.
Yksittäiset roolisuoritukset olivat huippuluokkaa, etenkin Juhan äidin rooli.
Äidin ja Juhan välisen suhteen kuvaus oli vaikuttava, välillä tuntui jopa traagiselta miten äiti piti poikaansa henkisesti otteessaan. Äiti-poika -suhde kiteytyi kohtaukseen, jossa äiti pesee Juhaa.

Ansku:

Riinan mainitsema intohimo jäi minullekin vahvana mieleen. Esityksen tunnelmaa sävytti "paska maailma" -ahdistus ja suomalaisella sysisurkeudella mässäily.
Vastapainona suomalaiselle "perinnemaisemalle", kohtauksissa rajan toisella puolen käytettiin kirkkaampaa värimaailmaa, energisempää musiikkia ja liikettä.
Kuitenkaan tästä energisyydestä ei välittynyt iloa, vaan psykedeelisesti kuvattu Neuvostoliitto sai ennemminkin kaipaamaan rauhallista veden kohinaa ja lintujen kujerrusta.
Kaikki neljä näyttelijää onnistuivat karkeissa rooleissaan. Tyypittely teki hahmoista katsojalle selkeästi välittyviä, mutteivat ne kuitenkaan menettäneet uskottavuuttaan.
Kohtauksista oma suosikkini oli täysin puun takaa eteen iskeytynyt neuvosto-eurodisko, jossa esityksen surrealistisuus saavutti huippunsa.

Riina:

Jaa-a, itseäni kyseinen kohtaus ei juurimmin säväyttänyt. Ehkä se olisi ollut vaikuttavampi suuremmalla statisti-määrällä.
Oli miten oli, mielestäni koko kohtaus oli kaikessa absurdiudessaan kerta kaikkiaan liian irrallinen.
Oma suosikkikohtaukseni oli puolestaan "grande finale" - Juhan heittäytyminen koskeen saatuaan kuulla rakkaansa valehdelleen.
Perisuomalaisen eeppinen huipennus nostatti ihokarvat pystyyn kuitenkaan yliampumatta liikaa tai turhassa Hollywoodilaisessa hötössä rypemättä.


Loppukohtauksen vaikuttavuudesta olimme samoilla linjoilla, osaksi senkin ansiosta
koko esitys jätti meidät molemmat haukkomaan henkeä, sekä herätteli keskustelemaan.
Juha olisi todella toisenkin katsomiskerran arvoinen.