Anskun kokemuksia Twirling Worldista

Huh huh. Sotkulla esitettävä Twirling World -performanssiteos jätti hetkeksi aikaa lähes sanattomaksi. Se leikitteli naisen stereotyyppisellä asemalla olla kaunis ja viihdyttävä.

Nainen on kautta historian saanut tunnustusta miesten viihdyttäjänä, joista ensimmäisenä tulee mieleen Geisha, jonka tehtävä oli miellyttää miestä keskustelu- ja soittotaidoillaan sekä miellyttää silmää tanssilla ja ulkonäöllään. Vaikka nykyaikana naisen asema viihdyttäjänä ei olekaan samalla lailla alleviivattu, se näkyy yhä esimerkiksi median painottamana. Twirling Worldin alussa burleski-tyyliset Miss Priviledge (Johanna Tuukkanen) ja Miss Million Ways (Sonja Jokiniemi) houkuttelevatkin katsojaa vaativilla katseilla ja keikistelevät kehonkielellä. He loivat esitystilaan mahtavan vastakkainasettelun toisen liikkuessa korsetissa ja turkistakissa viettelevästi, samalla kun toinen söi sikaillen tomaatit suupielistä roiskuen tilan vastapuolella.

Ajatus leikitellä itsensä esineellistämisellä ja katsotuksi tulemisella toimi omalla vinolla tavallaan loistavasti. Minut se sai ainakin ajattelemaan omaa elämääni, miten tiedostan muiden katsovan minua ja miten se vaikuttaa ulkonäkööni?

Koin teoksen voimakkaana ja positiivisella tavalla feministisenä, sekä vielä ulkoisestikin viihdyttävänä. Hämärä, yökerhomainen tila ja viinilasit kädessä esiintyjien seassa seisoskeleva yleisö istuivat aiheen kanssa yksiin.

Nainen esineellistettiin kirjaimellisesti silmänruoaksi tekemällä nelinkontin korokkeelle menneestä Johanna Tuukkasen Miss Priviledgestä lammaspaisti. Hän otti omenan suuhunsa ja toinen esiintyjistä laittoi munakelloon aikaa, ja alkoi taiteilla kylttejä ruokalistalla olevan paistin tiedoista. Kohtaus toi esitykseen lisää huumoria, säilyttäen silti pohjalla olevan ajatuksen.

Loppu huipentui ahdistavan narrin roolin riisumiseen kokonaan: Miss Priviledge otti tekoripsiä myöten kaiken päältään ja jäi makaamaan korokkeelle tilan keskelle. Sonja Jokiniemen hahmo Miss Million Ways alkoi maalata tähän viivoja ja rukseja, joista itselleni mieleen tulivat kauneusleikkauksien merkkausviivat. Maalikuppi kiersi ja yleisökin pääsi maalaamaan alastomana spottivalossa makaavaa Tuukkasta.

Esityksen jälkeen mietin ensimmäisenä, että mitä ihmettä tästä voi edes kirjoittaa. Koko performanssissa oli niin voimakas ja puhutteleva lataus että alkuun sanoja oli vaikea löytää. Omalla tavallaan humoristinenkin esitys jätti todella tulkinnan varaa katsojalle.

Anskun esittely

Olen 20-vuotias syntykuopiolainen. Valmistuin Minna Canthin lukion ilmaisutaidonlinjalta syksyllä 2009, jonka jälkeen lähdin suorittamaan naisten vapaaehtoista asepalvelusta Pohjois-Karjalan prikaatiin Kontiorantaan tammikuussa 2010. Kotiuduin pari kuukautta sitten lääkintäaliupseerina, eli tarpeen vaatiessa kykenen tilapäispelastajaksi. Olen pitkään ollut kiinnostunut nuorisotyöstä ja sosiaalisista aloista. Hain tämän kevään yhteishaussa opiskelemaan mm. ensihoitoa ja yhteisöpedagokiikkaa. Olen aiemmin työskennellyt nuorten/lasten parissa kesätöissä Kuopion Kaupungilla sekä Kallaveden seurakunnalla ilmaisutaidonkerhon ohjaajana. Harrastuksiini kuuluu ensisijaisesti teatteri, jota pääsen tekemään tänä vuonna Tammenrannan kesäteatterin komediassa Kulkurin valssi. Sydäntäni lähellä ovat myös musiikki, miimikot, hillerit (ja muut laamaeläimet), tilannekomiikka ja Monty Python. Tavataan kun törmätään :)

Harjoittelija Riikan esittely

Hei vain!
Nimeni on Riikka ja olen pian 23-vuotias. Olen viettänyt lapsuuteni Kainuussa ja muutin Iisalmen opiskelun takia 2007. Olen ammatiltani lähihoitaja ja halusin syventyä opinnoissani lapsiin ja nuoriin. Tein hoitoalan töitä pari vuotta ja matkan varrella heräsi ajatus, ettei hoitoala ole sitä mitä haluan loppuelämäni tehdä. Haapaveden opisto järjesti Iisalmessa aikuiskoulutuksena nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan perustutkinnon, joten päätin hakea koulutukseen ja aloitin opintoni keväällä 2010.
Muutin Iisalmesta Kuopioon viime syksynä ja olen viihtynyt täällä todella hyvin. Olen työstämässä toista näyttöäni ja aion suorittaa näyttöni Anniina Aunolan Lupa liikkua!- projektissa. Tarkoitukseni on tehdä vapaaehtoistyötä nuorten parissa ja suunnitella heille mieleistä tekemistä.
Olen tykännyt opiskella aikuiskoulutusryhmässä ja tulevaisuudessa haluan tehdä ohjaustyötä lasten ja nuorten parissa. Haluan tutustua monenlaiseen toimintaan ja oppia uusia asioita. Haaveenani on opiskella ammattikorkeakoulussa vielä tämän koulutuksen jälkeen.
Kevätterveisin
Riikka

Hiihtolomameininkiä 44:lla

44:sen hiihtoloman suurimmat spektaakkelit olivat ehdottomasti Tee-se-itse-mielenosoitus eli TSIM, sekä Lay Down and feel -elokuva. Viimeiseksi mainittu saavutti suuren suosion: jokainen näytös oli yksittäisiä hajapaikkoja lukuunottamatta täynnä. Palaute oli kaikilta osin positiivista, salista purkautui jokaisen näytöksen jälkeen hymyilevää väkeä, ja elokuvaa myös kehuttiin kovasti myös Savon sanomissa.
TSIM saavutti kohtuullisen kävijämäärän. Lisäksi kaikki talolle aikaansa kuluttamaan saapuneet ohjattiin heti ulko-ovelta kiertämään "TSIM kierros" yläkerrassa. Kankailla katettu käytävä toi asiaankuuluvaa tunnelmaa, ja herättelyhuone pysäytti lähes jokaisen kävijän ajattelemaan, osan voimakkaammin kuin toiset. Johanna Keinäsen vetämä "acting out" -paja tuotti vaikuttavia tekstejä ja pienimuotoisia rap -esityksiä, tietenkin sopivasti huumorilla höystettynä. Posteripajassa askarreltiin seinät täyteen vaihtoehtoisia liikennemerkkejä ja muutama kuvakollaasikin. Pajassa vallitsi rento tunnelma, ja allekirjoittanutkin palasi sinne väkertämään useammankin liikennemerkin. TSIMin lopuksi oli mahdollista lähettää postikortti päättäjälle. Suurin osa kävijöistä jätti kortin käyttämättä korttipisteelle, mutta muutama painava sana lähti kuin lähtikin matkaan. Osa kävijöistä innosui TSIMistä toden teolla, ja viipyi yläkerrassa pitkän aikaa. TSIMiä myös kehuttiin ylistävin sanoin.
Kokkipajassa valmistettiin jälleen herkullista ruokaa, ja kaikenikäiset ruuanlaittajat näyttivät pajassa viihtyvän. Ruuan valmistus sekä itse ruoka näytti maittavan.
Askartelupajassa syntyi käsityötaidetta ja myös Beauty salon ja Non-stop games keräsivät kaikenikäisiä kävijöitä. Kampausta, kynsienlaittoa tai pelivuoroa odottaessa muodostui oiva tilaisuus hengailla ja rupatella tuttujen kanssa. Aulaan kokoontuikin päivän edetessä mukavasti väkeä.